Arvoisa apulaispääsihteeri, arvoisat ministerit, arvoisa presidentti, suurlähettiläät, naiset ja herrat,

Haluaisin ensin kiittää GRECO:a tämän konferenssin järjestämisestä. Teema on tärkeä ja sekä hyvässä että pahassa poikkeuksellisen ajankohtainen meillä Suomessa.

Kolmannen maatarkastuskierroksen teemoiksi valikoituivat poliittisen rahoituksen avoimuus ja kriminalisoinnit. Teeman valitseminen tarkastuksen kohteeksi osoittaa GRECO:lta rohkeutta ja korostaa korruption torjunnan merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Tarkastuksen kohteena poliittinen rahoitus on ainutlaatuinen: GRECO on ensimmäinen kansainvälinen monitorointielin, joka on tarttunut aiheeseen.

Poliittisen rahoituksen avoimuuden tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Demokraattisen yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen. Avoimuuden puute voi herättää epäilyksiä epäasianmukaisesta vaikuttamisesta. Vaikka monen mielestä poliittista rahoitusta on historiallisesti pidetty korostuneesti kansallisena kysymyksenä, se on osoittautunut aiheeksi, jossa huolenaiheet ovat yhteisiä ja meillä on paljon opittavaa toisiltamme.

Uskon, että GRECO:n merkitys kansalliseen keskusteluun on suuri, kuten myös Suomen esimerkki jäljempänä osoittaa.

Apulaispääsihteeri, naiset ja herrat,

Suomi on perinteisesti sijoittunut korkealle Transparency Internationalin havaintoindeksissä (Corruption Perceptions Index, CPI). Olikin monelle yllätys, kun tipuimme vuonna 2008 maailman kärkisijalta viidennelle sijalle. Varsin rajun pisteiden putoamisen syynä pidettiin puutteita vaalikampanjarahoituksen avoimuudessa sekä ilmenneitä rahoituksen epäselvyyksiä.

Suomessa on hyvin vähän tai ei lainkaan perinteistä korruptiota, jossa tuomari tai poliisi lahjottaisiin tai virkamiehen päätös olisi ostettavissa.

Ehkä juuri tästä syystä Suomessa vaalirahoituksen sääntely on ollut kevyttä. Ensimmäinen ehdokkaan vaalirahoituksen avoimuutta koskenut laki, laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta, tuli voimaan vuonna 2000. Julkinen keskustelu poliittisesta rahoituksesta oli Suomessa varsin vähäistä aina viime vuosiin saakka. Vaalikulut ovat Suomessa kuitenkin suhteellisen korkeita, mikä lisää niin ehdokkaiden kuin puolueidenkin rahoituksen tarvetta.

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa tehtiin 3. maatarkastuskierros koskien poliittisen rahoituksen avoimuutta. Tarkastuskierros sai osakseen paljon julkisuutta ja GRECO tuli tässä yhteydessä Suomessa tunnetuksi.

GRECO antoi Suomelle joulukuussa 2007 kymmenen suositusta poliittisen rahoituksen avoimuuden lisäämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Lisäksi annettiin seitsemän suositusta kriminalisointien osalta.

Keväällä 2008 Suomessa käynnistyi vilkas julkinen keskustelu ehdokkaiden vaalirahoituksesta. Paljastui, että kaikki kansanedustajat eivät olleet ilmoittaneet saamiaan vaalitukia tuolloin voimassa olleen lain edellyttämällä tavalla. Keskustelu niin vaali- kuin puoluerahoituksestakin on jatkunut hyvin kiivaana tähän päivään saakka.

Oikeusministeriö asetti keväällä 2008 toimikunnan valmistelemaan vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön uudistamista GRECO:n antamien suositusten täytäntöön panemiseksi.

Keväällä 2009 tuli voimaan merkittävästi aiempaa tiukempi laki ehdokkaan vaalirahoituksesta. Esimerkiksi erikseen ilmoitettavan tuen rajoja laskettiin aiemmasta ja valvonnassa siirryttiin ilmoitusten tosiasialliseen tarkistamiseen.

Puoluerahoitusta ja kriminalisointeja koskevien suositusten osalta asia on edelleen valmisteltavana. Kriminalisointeja koskevien suositusten täytäntöönpanon valmistelemiseksi asetettiin työryhmä syksyllä 2008. Keskeisin kysymys on kansanedustajan lahjonnan kriminalisoinnin tiukentaminen. Molemmat ryhmät ovat loppusuoralla työssään ja niiden ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi ovat odotettavissa vielä tämän vuoden puolella.

Voidaan todeta, että 18 kuukauden aikataulu suositusten täytäntöönpanolle on varsin kunnianhimoinen. Toisaalta juuri määräaikojen asettaminen tekee GRECO:n työstä dynaamisen.

Jo tässä vaiheessa voin todeta, että poliittisesta rahoituksesta on tullut Suomessa merkittävästi aiempaa avoimempaa. GRECO:n suositusten toimeenpaneminen on muuttanut ja tulee muuttamaan poliittista kulttuuriamme pysyvästi.

Kaikkia kysymyksiä ei voida ratkaista lainsäädännöllä. Ei ole niin, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, olisi sallittua. Poliittisen kulttuurin ja moraalin merkitystä ei voida sivuuttaa rahoituksen läpinäkyvyyden turvaamisessa. On myös tärkeää nostaa yleistä valppautta sen suhteen, että rahoittajien intressejä lähellä olevien päätösten teossa ollaan vaikka ylikorostuneenkin varovaisia. Ei ole syytä vähätellä mahdollisia syitä jäävätä itsensä päätöksenteossa. Tähänkin sopii hyvin vanha tuomarinohje siitä, että tuomarin pitää paitsi olla riippumaton, myös vaikuttaa siltä. Suomessa varmasti käydyn keskustelun jälkeen lähivuodet osataan pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi kaavoituspäätöksiä tehtäessä päätöksentekijöiden ja päätöksestä hyötyvien välillä ole liian läheistä suhdetta.

Median keskeinen rooli on korostunut Suomessa käydyssä keskustelussa. Ilman median aktiivista roolia moni tärkeä havainto olisi voinut jäädä tekemättä.

Apulaispääsihteeri, naiset ja herrat,

GRECO:n ainutlaatuinen vertaisarviointiin perustuva monitorointijärjestelmä on asia, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Toivottavasti GRECO:n laadukasta monitorointimenettelyä voidaan hyödyntää YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen implementoinnin monitoroinnissa.

Samoin Suomessa tullaan avaamaan nykyistä paljon laajemman piirin rahoitus kuin mitä tähän asti on tapahtunut. Puolueiden ja ehdokkaiden lisäksi tarvitaan tietoa puolueiden paikallisyhdistysten tai puolueiden varainkeruuyhdistysten saamista lahjoituksista. Jatkossa tulemme määrittämään rajan, esimerkiksi 2000 euroa, jonka ylittävistä lahjoituksista ilmoitetaan julkiseen rekisteriin. Tämä koskee yhtäläisesti sekä puolueen että esimerkiksi varainkeruusäätiön saamia lahjoituksia.

Pyrimme myös entistä paremmin tunnistamaan rakenteellista korruptiota. Jatkossa esimerkiksi nimettömät lahjoitukset puolueille tullaan kieltämään. Yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa olemme oikeusministeriössä järjestäneet toimintaamme niin, että olemme vahvempia talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa.

Apulaispääsihteeri, naiset ja herrat,

Olen iloinen, että olen päässyt jakamaan kanssanne Suomen kokemuksia poliittista rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisessa. Uskon, että GRECO:lla tulee olemaan jatkossakin tärkeä rooli jäsenmaissa käytävissä keskusteluissa ja se toimii foorumina tärkeiden kysymysten esille tuomisessa.