Oikeusministeri Tuija Brax Rovaniemen oikeusapupiirin neuvottelupäivillä 24.9.2009Tekstiversio

Hyvät Rovaniemen oikeusapupiirin neuvottelupäivien osallistujat,

Yhteiskunnassa ja oikeusturvapalveluiden asiakaskunnassa on tapahtumassa muutoksia, joilla on huomattava vaikutus oikeusturvan kysyntään.

Näitä ovat:
- ikääntyminen
- väestön ja elinkeinoelämän alueellinen keskittyminen
- työn ja vapaa-ajan limittyminen toisiinsa
- kansainvälistyminen ja
- tietoyhteiskunnan kehitys.

Ihmisten ikääntymiseen liittyviä asioita saapunee oikeusaputoimistoihin jatkossa enemmän kuin nykyisin. Toisaalta ikääntyminen saattaa merkitä esimerkiksi rikollisuuden vähenemistä ja työikäisen väestön vähentyessä myös esimerkiksi työriitojen vähenemistä.

Muutokset maan väestörakenteessa ja elinkeinorakenteessa aiheuttavat tarpeen kehittää oikeusapuverkostoa alueellisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Muuttoliike Etelä-Suomeen ja kasvukeskuksiin jatkuu ja elinkeinoelämän painopiste siirtyy samaan suuntaan.

Kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä oikeusaputoimistoihin tulevilla asioilla on yhä useammin myös kansainvälisiä ja ylikansallisia yhtymäkohtia. Tämä asettaa entistä suurempia osaamis- ja laatuvaatimuksia oikeusturvan parissa työskentelevälle henkilöstölle.

Tietoyhteiskunnan palveluiden ja tekniikan kehittyminen luo mahdollisuuden kehittää oikeusviranomaisten sähköisiä palveluja. Tietotekniikka on keskeinen väline ja mahdollisuus työprosessien kehittämisessä.

Samalla kun otamme vastaan nämä uudet haasteet, koko oikeuslaitoksen on sovitettava uudistuvat toimintamuotonsa pieneneviin määrärahoihin. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin.

Oikeusaputoimistoissa on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa muutoksia, suurempia ja pienempiä.

Yleisen edunvalvonnan tehtävät siirtyivät kunnilta oikeusaputoimistoille 2009. Uutta tehtävää hoitamaan oikeusaputoimistoihin tuli noin 450 uutta henkilöä. Tavoitteena on luoda oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan yhtenäinen toimintakulttuuri.

Yleisen edunvalvonnan tarve tulee lähivuosina jatkuvasti kasvamaan. Tämä johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja alueellisesta keskittymisestä. Kasvavan tarpeen vuoksi selvitetään, voitaisiinko yleisen edunvalvonnan palveluita tulevaisuudessa tuottaa enenevässä määrin ostopalveluina. Edellytyksenä palveluiden tuottamiseen ostopalveluina on se, että toimijoiksi on saatavilla hinta-laatusuhteeltaan sopivia palveluntuottajia.

Vuoden 2010 alussa otetaan käyttöön oikeusavun sähköinen asiointi. Tarkoituksena on, että suuri osa oikeusapuhakemuksista saadaan sähköisesti. Erityisesti yksityisten avustajien hakemukset pyritään siirtämään sähköisesti saapuviksi. Kun myös palkkiolaskutus tehdään kokonaan sähköisesti, säästetään sekä oikeusaputoimistojen että tuomioistuinten työtä. Sähköisen asioinnin kehittäminen mahdollistaa myös yksityisille asiamiehille tehtävien oikeusapupäätösten keskittämisen tiettyihin vähemmän ruuhkautuneisiin oikeusaputoimistoihin.

Oikeusaputoimistojen verkostoa on tarkoitus supistaa edelleen hallinnollisesti nykyisestä 51:stä noin neljäänkymmeneen oikeusaputoimistoon vuoteen 2013 mennessä. Oikeusaputoimistojen työmenetelmiä tulisi kehittää parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Sähköisen asioinnin myötä virkarakennetta muutetaan siten, että oikeusapusihteereiden osuus vähenee.

Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan osalta tuottavuusohjelman tavoitteena on 35 henkilötyövuoden vähentäminen vuodesta 2006 vuoteen 2011 mennessä. Valitettavasti oikeusaputoimistojen menot ovat tällä hetkellä talousarviota suuremmat, ja on nähtävissä, että henkilöstöä joudutaan lähivuosina vähentämään tuottavuusohjelmaa enemmänkin.

Oikeusaputoimistojen keskeisin voimavara ovat osaavat ja työhönsä sitoutuneet työntekijät. Ilman työntekijöiden antamaa merkittävää panosta suomalainen oikeusapu ei olisi näin laadukasta.

Nyt on meneillään työ, jolla kehitetään menetelmiä oikeusavun laadun arvioimiseksi. Työryhmämietintö oikeusavun laadun arviointijärjestelmästä on lähetetty lausuntokierrokselle oikeusaputoimistoihin ja sidosryhmille. Vuonna 2010 on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa ehdotuksen pohjalta pilottihanke. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa laadun arviointi käyttöön sekä oikeusaputoimistoissa että yksityisten asiamiesten tarjoaman oikeusavun osalta.

On tärkeätä, että saamme valtakunnallisia laadullisia vaikuttavuusmittareita, joiden avulla voidaan osoittaa oikeusavun laadukkuutta. Systemaattisella arvioinnilla voidaan myös seurata laadun kehitystä valtakunnallisella tasolla. Oikeusavussa toimiville julkisille ja yksityisille avustajille järjestelmä tarjoaa välineen itse arvioida ja kehittää ammatillista osaamistaan. Laadun arvioiminen tarkoittaa myös sitä, että jatkossa yksi oikeusaputoimisto voi ottaa mallia toisesta siinä, missä he ovat onnistuneet.

Toivon teille antoisia neuvottelupäiviä ja kiinnostavia keskusteluja näistä ja muista aiheista!