Vaalit yleisödemokratiassa -tutkimus nostaa esille useita ajankohtaisia demokratian kehittämisen haasteita.

Osa näistä on meille ennalta tuttuja. Äänestysaktiivisuus on vähentynyt viimeisissä eduskunta- ja presidentinvaaleissa verrattuna edellisiin vaaleihin. Puolueaktiivit harmaantuvat ja puolueiden jäsenmäärä laskee. Toisaalta tutkimus kertoo kiinnostavaa tietoa ehdokkaiden kampanjoiden kallistumisesta ja siitä, että kansalaisten motivaatio äänestämiseen on pienempi pienissä vaalipiireissä, joissa piilevä vaalikynnys on suuri.

Mitään helppoja keinoja tai oikoreittejä osallistuvan demokratian vahvistamiseen tuskin on olemassa - mikä välittyy vahvasti myös julkistettavasta tutkimuksesta. Epäkohtiin täytyy kuitenkin puuttua. Oikeusministeriössä haemme jatkuvasti keinoja parantaa äänestysaktiivisuutta ja kansalaisten halua osallistua vaaleihin.

Edustuksellisen demokratian yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousee ilman muuta vaalijärjestelmän kehittäminen. Suomen perustuslaissa taataan kaikille yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Jokaisella on oikeus siihen, että annettu ääni on yhtä arvokas kuin toisen antama ääni.

Eduskuntavaalien vaalijärjestelmän uudistusta valmistellut toimikunta on ehdottanut useita muutoksia nykyiseen järjestelmään, muun muassa koko maan kattavan vaalialueen muodostamista vaalituloksen laskemiseen, äänikynnyksen käyttöönottoa ja vaalien ajankohtiin liittyviä muutoksia. Uusi järjestelmä tulee olemaan aiempaa yhdenvertaisempi, ja samalla takaa alueellisen edustavuuden. Tulee olemaan kiinnostavaa seurata myöhemmissä tutkimuksissa, miten tämä vaikuttaa pienten vaalipiirien äänestäjien vaaleja kohtaan tuntemaan luottamukseen ja kiinnostukseen.

Toinen suuri kysymys on vaalirahoitus. Nykyistä suurempi läpinäkyvyys vaali- ja puoluerahoituksessa on ilman muuta omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta politiikkaan. Vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntöä tarkastamaan nimetyllä toimikunnalla on ollut tehtävänään laatia tarvittavat ehdotukset, joilla voitaisiin lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Toimikunta luovutti mietintönsä tällä viikolla, ja ehdottaa muun muassa ilmoitettavien lahjoitusten summan laskemista, vaalirahoitusilmoitusten vaatimusten tarkentamista ja vaalirahoitusilmoitusten tarkastuksen siirtämistä valtiontalouden tarkastusvirastolle. Valtiontalouden tarkastusvirasto saisi myös mahdollisuuden asettaa uhkasakko, jos ehdokas ei ole toimittanut tarpeellista selvitystä.

Vaalitiedotusta voidaan edelleen kehittää. Vaalitiedottamisessa voitaisiin aikaisempaa enemmän hyödyntää paitsi perinteisiä keinoja myös esimerkiksi uuden teknologian mahdollisuuksia. Vaikka verkkotiedotus ei vielä tavoita kaikkia ryhmiä, muodostaa se jo tällä hetkellä erityisen tärkeän tiedotuskanavan nuorille. Erityisryhminä tiedottamisessa tulee myös huomioida esimerkiksi maahanmuuttajat sekä matalan äänestysaktiivisuuden alueet Suomessa. Konkreettisen vaaleihin liittyvän tiedottamisen lisäksi on myös tärkeää miettiä keinoja, joilla kansalaisten tietämystä demokratiasta, sen eri toimielimistä, vaalijärjestelmästä ja äänestämisen merkityksestä voidaan lisätä.

Vaalijärjestelmään ja äänestämiseen liittyvien toimenpiteiden ohella on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia vahvistettava myös kehittämällä uusia osallistumismahdollisuuksia. Tänään julkaistu tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta siihen minkälaisia osallistumismahdollisuuksia kansalaiset kaipaavat. Ylhäältä hallinnosta lähtevät demokratiahankkeet eivät aina ole lyöneet itseään läpi. Yleisesti kuitenkin sekä kotimaisessa että esimerkiksi Euroopan neuvoston tasolla tapahtuneessa valmistelussa on nähty että edustuksellista demokratiaa täydentävillä uusilla osallistumismuodoilla voidaan vahvistaa kansalaisten osallisuutta, demokratiaa ja luottamusta demokratian toimivuuteen.

Käynnissä olevan perustuslain tarkastelun yhteydessä on selvitetty muun muassa mahdollisuuksia kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen kansanaloitteiden tai valtiollisten kansanäänestysten kautta.

Tutkimus myös nostaa esille demokratiakasvatuksen tärkeänä tekijänä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. Kansalaisten osaamista ja poliittista lukutaitoa tulisikin jatkossa vahvistaa koulutuksessa entistä enemmän. Koululaisille tulisi luoda entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kouluympäristössä sekä harjoittelumielessä esimerkiksi varjovaaleissa. Uusi nuorisolaki myös (8§) velvoittaa kuulemaan nuoria päätöksenteossa. Kunnissa nuoria voidaan kouluttaa demokratiaan ja päätöksentekoon muun muassa nuorisovaltuustojen sekä nuorille suunnattujen aloitekanavien kautta.

Demokratiakasvatuksen tulee tähdätä siihen, että lapset saavat kansalaistietojen ja -taitojen lisäksi aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia pienestä pitäen. Tämä täytyy tehdä kuhunkin ikäkauteen sopivalla tavalla. Esimerkiksi viime syksyn kuntavaalien yhteydessä laadittiin oikeusministeriön käynnistämänä yhteistyöhankkeena osallistumista ja vaikuttamista käsittelevä oppimisaineisto peruskoulun 9.-luokkalaisille. Parhaillaan on käynnissä 4.-6.-luokkalaisille suunnattu kuvataidekilpailu, jossa lapset pohtivat vaikuttamista.

Keskustelu demokratiasta jatkuu. Tämä tutkimus on arvokas lisä siihen tietoon, mitä meillä on vaaleista ja äänestämisestä, sekä kansalaisten osallisuudesta laajemmin. Oikeusministeriö aikoo osaltaan käydä keskustelua, ja olemme valmistelemassa demokratiapoliittista asiakirjaa. Tästä työstä vastaa demokratiayksikkömme. Asiakirjassa tarkastellaan suomalaisen demokratian haasteita ja pyritään nostamaan esiin ratkaisuvaihtoehtoja tässäkin tutkimuksessa esiin nouseviin ongelmiin.