Oikeusministeri Tuija Brax Tietämisen vapauden päivän seminaarissa 30.11.2007 Julkisuusperiaatteen haasteetTekstiversio

Arvoisat kuulijat,

on ilo ja kunnia olla puhumassa Anders Chydenius -säätiön ja Helsingin Sanomain Säätiön Tietämisen vapaus tänään -seminaarissa. Tietämisen vapaus, viranomaisten toiminnan julkisuus, asiakirjojen julkisuus ovat avoimen demokratian välttämättömiä elementtejä.

                                                        

Instundande söndag firas första gången den finsk-svenska "tietämisen vapauden päivä" (informationsfrihetens dag). Det är fråga om årsdagen för världens första lag om offentlighet som var ett resultat av Anders Chydenius ansträngningar, dvs. Sverige-Finlands tryckfrihetsförordning (2.12.1766). Genom förordningen avskaffades den politiska censuren och infördes offentlighet för officiella handlingar.

Tämän päivän Suomessa oikeus saada tietoja viranomaisten toiminnasta on keskeinen perusoikeus. Julkisuusperiaate on kirjattu perustuslakiin. Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaisesti viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia ja jokaisella on oikeus saada niistä tieto. Julkisuutta voidaan rajoittaa ainoastaan välttämättömien syiden vuoksi ja rajoittamisen tulee perustua lakiin.

Julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta koskeneen esityksen 1998 tarkoituksena oli toteuttaa julkisuusperiaatteen mukainen tiedonsaantioikeus ottamalla huomioon vuoden 1995 perusoikeusuudistus. Uudistuksen keskeisin säädös oli laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) eli julkisuuslaki. Tuoreimmat julkisuuslainsäädännön muutokset liittyvät oikeudenkäynnin julkisuuteen, jota koskevat lait tulivat voimaan 1.10.2007 lukien.

Julkisuusperiaatteen toteuttamista tehostettiin laajentamalla julkisuuslain soveltamisalaa. Lakia sovelletaan muun muassa yksityisoikeudellisiin yhteisöihin ja yksityisiin henkilöihin niiden suorittaessa julkisen vallan käyttöön kuuluvia tehtäviä. Laissa otettiin huomioon myös ostopalvelujen käyttö hallinnossa, jotta voitiin ehkäistä julkisuusperiaatteen kaventuminen kyseisiä palveluja käytettäessä.

Sittemmin on osoittautunut julkisuusvaje niissä tilanteissa, joissa voimakkaasti julkiseen rahoitukseen perustuva toiminta on päätetty hallinnoida säätiömuotoisesti. On otettava opiksi verorahoillamme rahoitetun säätiöpohjaisen kansallisoopperan johtojärjestelyistä. Näillä näkymin uusi innovaatioyliopisto tulee pohjautumaan jonkinlaiseen säätiömalliin. Tässä yhteydessä on varmistettava, että säätiö sitoutetaan julkisuuslain periaatteisiin.

Julkisuusperiaate ei Suomessa kuten ei muissakaan maissa merkitse ehdotonta oikeutta tiedon saantiin. Julkisuus on sovitettava yhteen muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden yleisten ja yksityisten intressien kanssa. Salassapitoperusteiden on oltava selkeitä ja salassapitosäännökset on keskitettävä mahdollisimman laajasti julkisuuslakiin.

Eduskunta antoi julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä lausuman (EV 303/1998) jonka mukaisesti hallituksen edellytettiin huolehtivan siitä, että tulevaisuudessa suhtaudutaan pidättyvästi viranomaisten tietojen salassapitoa koskevien säännösten sijoittamiseen erityislainsäädäntöön. Tämän asian paimentamisessa oikeusministeriöllä on jatkuva työ. Näin tapahtui mm. valtiovarainministeriölle annetussa lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion palkkatietojen ja eräiden rangaistustietojen käsittelystä.

Oikeudenkäynnin julkisuusuudistuksessa julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa lisättiin. Hallintotuomioistuimia koskeva laissa julkisuus ja salassapito määräytyvät pääosin julkisuuslaissa tai muussa laissa olevien salassapitosäännösten mukaan. Nyt on tullut esiin seikkoja, jotka viittaavat lain soveltamisessa olevan epätasaisuuksia. Oikeusministeriössä mietitään parhaillaan jatkotoimia.

Hallintolainkäytön perusongelma on se, miten sovittaa lopulta yhteen julkisuuslain ja muun erityislainsäädännön (kuten verolait) mukainen hallinnon julkisuus ja toisaalta lainkäytössä edellytetty laajempi julkisuus. Koska perustuslaki edellyttää, että salassapito hallinnossa perustuu aina välttämättömyydelle - on oltava jokin suojeltava etu, kuten yksityisyys - tämä salassapidon suoja ei voi automaattisesti väistyä vain siksi, että muutoksenhaun jälkeen samaa asiaa käsittelee hallintotuomioistuin.

Hallintotuomioistuinten kohdalla onkin lopulta enemmän kysymys tarpeesta saada hallintotuomioistuinten päätökset perusteluineen mahdollisimman laajalti julkisiksi. Tällöin tärkeintä on saada tieto siitä, miten hallintotuomioistuin on ratkaissut asian eikä niinkään se, ketä yksilöä asia koskee.

Aikanaan julkisuuslain seurannan yhteydessä havaittiin viranomaisten toiminnassa parantamisen varaa; ne koskivat asiakirjapyyntöjen kirjaamista sekä tiedonsaantia koskevien kielteisten päätösten perustelemista. Viranomaiset eivät myöskään kiinnittäneet riittävästi huomiota oikeuteen saada tieto asiakirjan julkisesta osasta, vaikka sen jokin osa olisi salainen. Yhä on parannettavaa myös siinä, että viranomaiset aktiivisesti tiedottavat ja julkistavat tietojaan.

Perustuslaintarkastelun yhteydessä arvioidaan perusoikeuksien toimivuus tänä päivänä ja sen myötä myös sananvapauden tila.

Arvoisa yleisö!

Yksityisyyden ja julkisuuden suhteet ovat tunnetusti hankalat. Euroopan tietosuojavaltuutettu on käsitellyt asiakirjajulkisuuden ja tietosuojan suhdetta (EDPS, heinäkuu 2005 Nro 1) ja todennut, että nämä kaksi oikeutta on nähtävä toisiaan täydentävinä eikä toisilleen vastakkaisina. Tämä on helppo sanoa, mutta yhteensovittaminen on vaikeaa.

Viime kädessä oikeusvaltiossa tuomioistuin joutuu yksittäistapauksessa ottamaan kantaa siihen painaako sananvapaus vai yksityisyydensuoja enemmän tai onko sanansäilää käytetty rikollisesti tai vahingonkorvauksiin oikeuttaen.  Ja hyvä näin. Yksilön oikeudet on turvattava ja kunnolla ja räikeissä tapauksissa myös lain valvontakoneiston on annettava apua.

Mutta samalla on tehtävä kaikki voitava, että tuomioistuimista ei tule ensisijaista foorumia käsitellä julkisen sananvapauden rajoja. Alan itsesäätelyjärjestelmä, Julkisen sanan neuvosto, on oikeusministeriön kannalta erittäin tärkeä mahdollisuus välttää sananvapauskysymysten liiallista juridisoitumista.

Oikeusministeriö osallistuu JNS:n rahoitukseen siksi, että sananvapaus on perusoikeutena hyvin herkkä:  sananvapauden kontrolliin saattaa sisältyä vaara vallassa olevan tiedostetusta tai tiedostamattomasta halusta sensuuriin. Oikeusministeriö ei ole puuttunut eikä tule jatkossakaan puuttumaan JNS:n toimintaan. Tämän päivän julkisen keskustelun valossa on kuitenkin syytä toivoa, että JNS:n arvostus tai toiminta ei heikkene, vaan nousee uuteen kukoistukseen.

Muutoksia asiakirjojen ja tietojen julkisuuteen aiheutuu myös muun kuin julkisuuslainsäädännön muutoksista. Esimerkkinä voidaan mainita varallisuusveron kumoaminen, jonka seurauksena saatavana ei enää ole verotettavaa varallisuutta koskevia tietoja. Maataloustukien julkisuus toteutuu maaliskuun alusta ensi vuonna voimaan tulevan lain myötä. Vaali- ja puoluerahoituksen laki- ja menettelymuutostarpeet arvioidaan ensi vuonna Euroopan neuvoston alaisen Group of States Against Corruption (GRECO) tänä vuonna tekemän maatarkastuksen ja siltä pohjalta annettavien suositusten jälkeen.

Man kan också säga att EU-anslutningen innebar en utmaning för offentlighetsprincipen här i hemlandet. Finland har varit en föregångare inom den Europeiska unionen när det gäller att främja öppenhet och god förvaltning samt möjligheterna till information och att delta, och har verkat närmast i samarbete med de övriga nordiska länderna, Holland och Storbritannien.

Finland ställer sig positivt till en översyn av förordningen om allmänhetens tillgång till EU-organens handlingar, den så kallade öppenhetsförordningen och har ansett att unionens verksamhet bör utvecklas vidare mot en större öppenhet. Denna fortsatta utveckling av öppenheten kan också ses som en utmaning.

EU on tuonut mukanaan myös hyviä tuulahduksia avoimuuden ja sananvapauden rintamalta. Tony Bunyanin johtama kansalaisjärjestö Statewatch on osoittanut, kuinka riippumattomilla kansalaisjärjestöillä voi olla järisyttävän merkittävä rooli vallankäytön ja avoimuuden vahtikoirana. Tänä syksynä EU:n uudistamissopimuksen, Lissabonin sopimuksen valmistumisvaiheita ja lopullista tekstiä saattoi lukea ensimmäisenä Statewatchin sivuilta.

Kiitokset Tietämisen vapauden päivän järjestämisestä!