Tehokas hallinto ja yritysten oikeusturva
Hallituksen toimenpiteet paremman sääntelyn toteuttamiseksi

Arvoisat kuulijat

Lakien säätäminen on tärkeä yhteiskunnan ohjauskeino ja eduskunnan valtaoikeus, jolla luodaan puitteet koko yhteiskunnan toiminnalle. Hallitus toteuttaa politiikkaansa paljolti lainsäädännön kautta. Lakien valmistelulla on siten hallituksen toiminnalle strateginen merkitys. Yhteiskuntamme on vahvasti lakisidonnainen, ja useimpien yhteiskunnallisten asioiden järjestäminen tai ongelmien ratkaiseminen edellyttää ainakin osin lainsäädännöllisen keinon käyttämistä.

Kaikki tiedämme, että hyvä lainsäädäntö edistää paitsi yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista, myös kansalaisten oikeuksien toteutumista, hallinnon toimivuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia ja parantaa kansallista kilpailukykyämme. Parempi sääntely tuleekin nähdä selkeästi kansallisena kilpailutekijänä ja tärkeänä osana Suomen hyvinvointi- ja kilpailustrategiaa. Tähän on myös hallitus ohjelmassaan sitoutunut. Kehittämistoimilla on myös yhteyttä EU:ssa sovitun niin sanotun Lissabonin strategian mukaisiin talouden ja työllisyyden tavoitteisiin.

Lainvalmisteluun ja lakien laatuun kohdistuneet vaatimukset ovat viime vuosien muun muassa EU-jäsenyyden ja kansainvälisen sääntelyn myötä kasvaneet. Suomen oikeusjärjestykselle on ominaista lainsäädäntöintensiivisyys, mikä kuvaa säädösten määrän kasvua. Sääntely on myös entistä laajempaa ja yksityiskohtaisempaa. Tämä johtaa siihen, että lainsäädännön tehokkuus, ennakoitavuus ja hallittavuus vähenevät. On selvää, että nämä piirteet vaikuttavat muun muassa kansalliseen kilpailukykyyn.

Suomi oli vuonna 2002 Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n Suomen sääntelyn laatua koskevan maatutkimuksen kohteena. OECD esitti Suomelle tutkimuksessa "Finland - A New Consensus for Change" vuonna 2003 useita toimenpide-ehdotuksia sääntelyn kehittämiseksi. Keskeisimmät niistä koskivat säädösvalmistelua tukevien rakenteiden perustamista, säädöspoliittisen otteen vahvistamista ja vaikutusarviointien laadun kehittämistä.

Myös EU:ssa ja useissa sen jäsenmaissa parempi sääntely on tällä hetkellä keskeinen teema. EU:ssa on pyritty parantamaan sääntelyn tasoa ja vähentämään säädösten määrää. Jäsenmaissa taas toteutetaan parhaillaan lainsäädännön yksinkertaistamisohjelmia sekä yrityksiä koskevien hallintorasitteiden mittauksia ja karsintaa. EU:ssa ja useissa sen jäsenmaissa hallinnolliset kustannukset nähdään lainsäädäntöön perustuvien informaatiovelvoitteiden yrityksille aiheuttamiksi sisäisiksi ja ulkoisiksi kustannuksiksi. Suomessa lähtökohta hallinnollisen taakan vähentämiseksi on ollut laajempi, kattaen yleisemminkin hallinnon ja oikeuslaitoksen tehokkaan toiminnan. Tämän työn kansallisessa eteenpäin viemisessä on tärkeä panos myös elinkeinoelämällä.

Säädösvalmistelun tehokkuuden, suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden tehostamiseksi on viime vuosina ollut vireillä useita kansallisia säädösvalmistelun kehittämishankkeita, joista keskeisimpänä voidaan mainita elinkeinoelämän järjestöjen aloitteesta vuonna 2005 asetettu Paremman sääntelyn toimintaohjelma -hanke. Hankkeessa oli laaja edustus keskeisistä elinkeino-, työmarkkina- ja kuluttajajärjestöistä sekä hallinnosta ja tuomioistuimista. Hankkeessa laadittiin katsaus eri oikeuden- ja hallinnonalojen sääntelyn nykytilasta ja keskinäisistä suhteista, arvioitiin säädösympäristön viimeaikaista kehitystä erityisesti kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmista sekä arvioitiin ja analysoitiin globalisaation haasteita oikeusjärjestyksen kehittämiselle. Työryhmä luovutti mietintönsä elokuussa 2006.

Paremman sääntelyn toimintaohjelmassa esitetään sitoutumista yhteensä 11 lainsäädäntöperiaatteeseen sekä seitsemän toimintasuositusta, joilla pyritään yleisesti säädösympäristön selkeyden ja hallittavuuden parantamiseen säädöspoliittisin keinoin. Toimenpidesuositukset ovat seuraavat:

1. Otetaan käyttöön hallituksen lainsäädäntösuunnitelma
2. Asetetaan paremman sääntelyn ministeriryhmä
3. Asetetaan paremman sääntelyn neuvottelukunta
4. Suoritetaan huolellinen esivalmistelu ja vaihtoehtojen harkinta sekä lisätään valmistelun laajapohjaisuutta
5. Tehostetaan vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointia
6. Otetaan käyttöön säädösvalmistelun laatujärjestelmä ja valmistelua tukeva valtioneuvoston sisäiseen käyttöön tarkoitettu tietokanta
7. Kehitetään säädöshuoltoa.

Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin paremman sääntelyn toimintaohjelman toteuttamiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa todetaan, että parantamalla säädösympäristöä ja lakien selkeyttä edistetään kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä ja että hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman ja laatii hallituskauden merkittävimmät lainsäädäntöhankkeet sisältävän lainsäädäntösuunnitelman. Lisäksi hallitusohjelmaan sisältyy parempaan sääntelyyn, kuten sääntelyn yksinkertaistamiseen, tähtääviä toimia ja eri oikeusalojen kokonaisuudistuksia, joihin liittyy säädöspoliittisia tavoitteita.

Hallituksen keskeinen työkalu sääntelyn kehittämiseksi on valmisteilla oleva lainsäädäntösuunnitelma, joka on keino parantaa säädösten vaikuttavuutta, säädösvalmistelun laatua ja suunnitelmallisuutta, hallinnon toimivuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia. Suunnitelman valmistelussa tulisi pyrkiä arvioimaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kehitystrendejä ja lainsäädännön roolia niihin vastaamisessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vaikutusten arviointiin. Lainsäädäntösuunnitelman avulla hallitus seuraa sitä, mitä hallitusohjelman kannalta keskeisiä lainvalmisteluhankkeita on vireillä, milloin ne tulevat hallituksen käsittelyyn sekä miten hyvän lainvalmistelun periaatteita sovelletaan käytännössä.

Suunnitelmaan sisällytetään hallituskauden 10-30 merkittävintä lainsäädäntöhanketta. Hankkeiden tulisi olla esimerkiksi kansalaisten tai yrityselämän kannalta merkittäviä. Näiden hankkeiden valmistelua ja etenemistä hallitus tukee ja seuraa hyvän valmistelun periaatteiden kannalta.

Lainsäädäntösuunnitelma valmistellaan osana hallituksen strategia-asiakirjaa syksyllä 2007. Ministeriöt toimittavat ehdotuksensa syyskuun alussa. Tämän jälkeen oikeusministeriö kokoaa ehdotuksista luonnoksen lainsäädäntösuunnitelmaksi valtioneuvoston kanslialle.

Useiden vuosien pitkäjänteinen työ säädösvalmistelun laadun parantamiseksi erityisesti EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla on osoittanut, että tuloksekas työ lainvalmistelun laatuongelmien poistamiseksi vaatii vahvaa poliittista tukea. Kansallisen säädösvalmistelun ohjaamiseksi on asetettu johdollani kokoontuva paremman sääntelyn ministerityöryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuussa.

Asetteilla on myös paremman sääntelyn neuvottelukunta, jossa olisi edustus keskeisistä elinkeino-, työmarkkina- ja kuluttajajärjestöistä, tutkimuslaitoksista sekä hallinnosta ja tuomioistuimista. Sen keskeisenä tehtävänä on laajapohjaisena elimenä muun muassa tukea ja arvioida paremman sääntelyn toimintaohjelman toteutumista sekä

• arvioida oikeusjärjestyksen tilaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmista;
• arvioida EU:n ja muun kansainvälisen kehityksen vaikutuksia sääntelyyn;
• tuottaa tietoa lainsäädännön vaikutuksista ja toimivuudesta yhteiskunnan eri sektoreilla;
• tarkastella lainsäädännön kehityspiirteitä ja -tarpeita yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta;
• selvittää mahdollisia keinoja sääntelyn vaihtoehtojen ja erilaisten sääntelytapojen lisäämiseksi;
• etsiä keinoja lainvalmistelun avoimuuden parantamiseksi sekä eri intressitahojen osallistumis- ja yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseksi.

Yksi keskeinen paremman sääntelyn osa-alue on vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin tehostaminen. Sääntelyn määrän hillitsemiksi ja sen hallittavuuden lisäämiseksi on säädösvalmistelussa harkittava systemaattisemmin mahdollisia vaihtoehtoja käytettäväksi lainsäädännön sijasta tai sitä täydentämään. Turvauduttaessa sääntelyyn, on tärkeää harkita, miten sitä käytetään.

Paremman sääntelyn toimintaohjelmassa edellytettiin, että vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin tehostamiseksi nykyiset erilliset vaikutusarviointiohjeet integroidaan käytännön valmistelutyötä helpottavaksi työvälineeksi. Tavoitteen toteuttamiseksi oikeusministeriön asettama työryhmä laati keväällä 2007 ehdotuksen uusiksi, yhtenäisiksi säädösehdotusten vaikutusten arviointia koskeviksi ohjeiksi, jotka korvaavat nykyiset ministeriöiden antamat erilliset vaikutusarviointiohjeet. Uudet ohjeet kattavat taloudellisten vaikutusten, viranomaisvaikutusten, ympäristövaikutusten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin.

Ohjeissa on myös kuvattu vaikutusarvioinnin merkitys säädösvalmisteluprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on, että vaikutusten arviointi olisi kiinteä osa säädösvalmisteluprosessia sen alusta lähtien ja että kaikki relevantit vaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ohjeiden viimeistely on parhaillaan käynnissä laajan lausuntokierroksen jälkeen. Ohjeet julkaistaan valtioneuvoston päätöksenä vielä tämän vuoden (2007) lopulla.

Uusia, yhtenäisiä vaikutusten arviointia koskevia ohjeita on valmisteltu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia koskevan hankkeen (SÄVY -hanke) sekä nyttemmin jo työnsä päättäneen vaikutusarvioinnin asiantuntijapalveluita pohtineen työryhmän (Valtiovarainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön asettama hanke) kanssa.

Hyvät kuulijat. Parempi sääntely on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän on tavoiteltava yksinkertaisempaa, suunnitelmallisempaa ja selkeämpää sääntelyä. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan eri tahojen - myös elinkeinoelämän - vahvaa panosta. Päämäärän saavuttaminen vaatii yhteistyötä, sitoutumista ja käytännön toimenpiteitä.