Mitä kuolleeksi julistaminen tarkoittaa?

Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena.

Kuolleeksi julistamisesta seuraa esimerkiksi seuraavaa:

– kadonnut henkilö merkitään väestötietojärjestelmään kuolleeksi,
– kadonneen henkilön avioliitto tai rekisteröity parisuhde purkautuu,
– kadonneelle henkilölle määrätyn edunvalvojan tehtävä lakkaa ja omaisuuden hallinto siirtyy kuolinpesän osakkaille,
– syntyy velvollisuus toimittaa perunkirjoitus,
– kadonneen henkilön omaisuus voidaan jakaa perintönä,
– henkivakuutuksen edunsaaja voi nostaa henkivakuutuskorvauksen

Uusi laki kuolleeksi julistamisesta voimaan 9.3.2005

Uusi laki kuolleeksi julistamisesta on tullut voimaan 9.3.2005.

Sovelletaanko uutta lakia Kaakkois-Aasian katastrofissa kadonneisiin?

Kyllä sovelletaan.

Milloin kuolleeksi julistamista pitää hakea?

Läheisillä ei ole velvollisuutta hakea kuolleeksi julistamista. Mitään määräaikaa ei siis ole. Hakemuksen voi tehdä haluamanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lain mukaiset edellytykset hakemuksen tekemiselle ovat täyttyneet.

Milloin hakemuksen voi tehdä ilman odotusaikaa?

Hakemuksen voi tehdä välittömästi katoamisen jälkeen, jos kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai muussa siihen rinnastettavassa tilanteessa eikä ole syytä olettaa hänen pelastuneen.

Kaakkois-Aasian katastrofin aiheuttanutta hyökyaaltoa voidaan pitää laissa tarkoitettuna välittömän hengenvaaran aiheuttaneena onnettomuutena. Se, voidaanko hyökyaallon yhteydessä kadonnut henkilö julistaa kuolleeksi ilman odotusaikaa, riippuu siitä, voidaanko esittää riittävä selvitys siitä, että kadonnut henkilö on hyökyaallon tullessa ollut sellaisessa paikassa, jossa hyökyaalto on aiheuttanut välittömän hengenvaaran.

Kuolleeksi julistaminen ilman odotusaikaa on mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa sittemmin kadoksiin jäänyt henkilö oli silminnäkijän havainnon mukaan jäänyt hyökyaallon alle. Toisena esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa tiedetään, että henkilö oli hyökyaallon tullessa merenrantahotellissa, joka tuhoutui hyökyaallon seurauksena. Nämä esimerkit eivät luonnollisestikaan kuvaa tyhjentävästi niitä tilanteita, joissa odotusaikaa ei tarvita.

Kuolleeksi julistaminen odotusajan jälkeen

Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea odotusajan kuluttua. Odotusaika lasketaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on yleensä viisi vuotta. Odotusaika on kuitenkin vain yksi vuosi, jos kadonnut henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara, tai jos katoamiseen liittyvät olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen muutoin on erittäin todennäköistä, että hän on kuollut.

Kaakkois-Aasian katastrofissa kadonneen henkilön kuolleeksi julistamiseen voidaan soveltaa yhden vuoden odotusaikaa, jos ei ole riittävää selvitystä hänen olinpaikastaan hyökyaallon tulohetkellä, mutta muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan päätellä hänen erittäin todennäköisesti kuolleen sen seurauksena. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun henkilön tiedetään oleskelleen hyökyaallon kohteeksi joutuneella paikkakunnalla ja kaikki yhteydet häneen ovat katkenneet kyseisestä tapahtumasta lähtien.

Edellyttääkö katastrofissa kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen, että kaikki vainajat on ensiksi tunnistettu?

Ei edellytä. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamista voidaan edellä selostettujen edellytysten täyttyessä hakea, vaikka olisikin mahdollista, että hänen ruumiinsa myöhemmin löydetään tai tunnistetaan.

Tästä huolimatta on tietysti tarpeettoman hakemuksen välttämiseksi aiheellista harkita, voiko hakemuksen tekeminen odottaa, kunnes vainajien tunnistaminen on edennyt niin pitkälle, että todennäköisyys kadonneen henkilön ruumiin löytymisestä on vähäinen.

Miten kuolleeksi julistamista haetaan?

Kuolleeksi julistamista koskeva hakemus tehdään käräjäoikeudelle.

Asian käsittelee pääsääntöisesti se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kadonneella henkilöllä on viimeksi ollut kotikunta.

Jos haetaan usean samalla kertaa kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi, hakemuksen voi tehdä käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä jollakulla heistä on viimeksi ollut kotikunta.

Kuka voi tehdä hakemuksen?

Hakemuksen voi tehdä kadonneen henkilön aviopuoliso tai henkilö, joka on elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa kadonneen henkilön kanssa.

Hakemuksen voi tehdä myös kadonneen henkilön perillinen tai muu läheinen, esimerkiksi avopuoliso tai sisarus.

Lisäksi hakemuksen voi tehdä muu henkilö, jolle asialla on oikeudellista merkitystä, esimerkiksi testamentinsaaja tai henkivakuutuksen edunsaaja.

Mitä selvityksiä hakijan on esitettävä?

Hakijan on esitettävä selvitys siitä, että edellytykset kuolleeksi julistamiseen ovat olemassa. Sen harkitseminen, millaisia selvityksiä pidetään riittävinä, kuuluu kussakin yksittäistapauksessa asian ratkaisevalle käräjäoikeudelle.

Kaikki hakijan tiedossa olevat katoamiseen liittyvät seikat (esimerkiksi viimeiset havainnot kadonneesta henkilöstä ennen hyökyaallon tuloa) on syytä selostaa hakemuksessa. Kuolleeksi julistamista koskevissa asioissa käräjäoikeudet ovat käytännössä usein ottaneet tällaiset kirjalliset selostukset huomioon ilman, että kertomuksen esittäjää on kuultu oikeudessa henkilökohtaisesti. Käräjäoikeus voi kuitenkin harkintansa mukaan määrätä, että asiasta tietävää henkilöä kuullaan myös henkilökohtaisesti.

Jos poliisi on jo laatinut katoamisilmoituksen johdosta tutkintapöytäkirjan, se on liitettävä hakemukseen. Jos tutkintapöytäkirja ei ole vielä valmistunut, hakemukseen on syytä liittää kopiot poliisille tehdystä katoamisilmoituksesta ja poliisilta sen johdosta mahdollisesti jo saaduista tutkinta-asiakirjoista. Lisäksi hakemukseen on hyvä liittää muutkin sellaiset käytettävissä olevat asiakirjat, jotka selvittävät kadonneen henkilön olinpaikkaa ennen katoamista tai hänen etsintöjään.

Hakemukseen on liitettävä kadonneesta henkilöstä ns. täydellinen sukuselvitys eli katkeamaton virkatodistusketju 15 vuoden iästä alkaen. Tämä on tarpeen, jotta käräjäoikeus voi varmistua siitä, että kaikille kadonneen henkilön perillisille voidaan varata tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta.

Mitä asian käsittely maksaa?

Asian käsittelystä käräjäoikeudessa peritään 65 euron hakemusmaksu. Jos kuolleeksi julistaminen edellyttää kuuluttamista virallisessa lehdessä, peritään hakemusmaksun lisäksi virallisessa lehdessä kuuluttamisesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisinä.

Hakijalla on oikeus periä mainitut kustannukset kuolleeksi julistetun henkilön kuolinpesän varoista.

Lisätietoa kuolleeksi julistamisesta:

Laki kuolleeksi julistamisesta (Finlex-säädöstietopankki, PDF-tiedosto 24 s.)
Hallituksen esitys 82/2004 (Finlex-säädöstietopankki)
Hallintovaliokunnan 3. helmikuuta hyväksymä mietintö(HaVM 1/2005 vp) löytyy Eduskunnan sivuilta.
Kuolleeksi julistamisen odotusaikoja lyhennetään  (Tiedote 3.3.2005)

Päivitetty 10.3.2005