| Vankeinhoitolaitoksen uudistamisesta valmistunut ehdotus | Tekstiversio |
Hankeorganisaatio ehdottaa myös muun muassa tukipalvelujen keskittämistä valtakunnalliseen hallintokeskukseen, henkilöstön rakenteen kehittämistä sekä muutoksia keskushallintoon.
Oikeusministeriön viime keväänä käynnistämän hankkeen (Rake-hanke) ensimmäisen vaiheen raportti luovutettiin tänään oikeusministeri Johannes Koskiselle. Tarkoituksena oli selvittää muutostarpeet, vertailla eri vaihtoehtoja ja tehdä ehdotuksia kehittämislinjoiksi. Yksityiskohtaiset muutosehdotukset laaditaan hankkeen toisessa vaiheessa.
Oikeusministeri Koskisen mukaan työryhmän ehdotukset ovat oikeansuuntaisia. Myös vankeinhoidon on vastattava muurien ulkopuolisen maailman muuttumiseen. Nykyiseen organisaatioon kohdistuu merkittäviä muutospaineita lainsäädännön uudistamisesta, vankeinhoidon sisällöllisestä kehittämisestä sekä yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä johtuen Samalla parannetaan vankeinhoitolaitoksen toimintakykyä myös tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen.
Hankkeen tavoitteena on tehdä kokonaisselvitys ja -suunnitelma siitä, miten vankeinhoitolaitoksen hallintoa, laitosverkostoa, henkilöstörakennetta ja henkilöstöryhmien työnjakoa tulisi kuluvalla vuosikymmenellä uudistaa. Muutosten myötä vankeinhoidon resurssit pystyttäisiin kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin.
Viime vuosina on tapahtunut monia vankeinhoidon ympäristöä ja vankeja koskevia muutoksia, jotka edellyttävät organisaation uudistamista. Vangit ovat tulleet entistä moniongelmaisemmiksi ja yksilöllisen hoidon ja ohjauksen tarve on korostunut. Myös laitosturvallisuus edellyttää uusia ratkaisuja.
Vankien määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana noin 25 prosentilla. Vuonna 2002 heitä oli keskimäärin 3 433. Lähivuosina vankien määrän arvioidaan edelleen jonkin verran lisääntyvän.
Uudistusten keskeisinä lähtökohtina ovat valmisteltavana oleva vankeutta ja tutkintavankeutta koskeva uusi lainsäädäntö sekä oikeusministeriön viime vuoden lopulla julkistama oikeuspolitiikan strategia. Rangaistusten täytäntöönpanon keskeinen tavoite on uusintarikollisuuden vähentäminen, mikä edellyttää yksilöllisen suunnitelman ottamista täytäntöönpanon perustaksi. Vankeusaika ymmärretään suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi.
Nyt tehdyn ehdotuksen mukaan vankeinhoitolaitoksen organisaatio muodostuisi keskushallintoviranomaisena toimivasta Rikosseuraamusvirastosta, tukipalvelutehtäviä tekevästä valtakunnallisesta hallintokeskuksesta sekä kuudesta aluevankilasta.
Vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta huolehtisi kuusi aluevankilaa. Aluevankilaa johtaisi vankeinhoitojohtaja ja se koostuisi sijoittajayksiköstä sekä vankiloista ja avolaitoksista. Vankeinhoitojohtaja toimisi myös sijoittajayksikön johtajana. Aluevankiloita muodostettaessa noudatettaisiin maakuntajakoa.
Tukipalvelutehtäviä hoitamaan perustettaisiin valtakunnallinen hallintokeskus, johon keskitettäisiin esimerkiksi vankeinhoitolaitoksen ja kriminaalihuoltolaitoksen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut sekä tietyt täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät. Jatkossa selvitetään myös vanginkuljetusta ja vankien terveydenhuoltoa koskevien uudelleenjärjestelyjen tarve.
Uudistukset edellyttävät vankeinhoitolaitoksen henkilöstöltä uusia valmiuksia ja työtapoja sekä muutoksia henkilöstön rakenteeseen. Virkarakennetta olisi selkeytettävä ja nimikkeistöä yhtenäistettävä. Lähityötä vankien kanssa olisi lisättävä vähentämällä esimerkiksi väliportaan hallintoa. Koulutusta olisi kehitettävä ja erikoistumismahdollisuuksia lisättävä. Uudistusten toteuttaminen edellyttäisi myös palkkausjärjestelmän uudistamista. Henkilöstöjärjestelyt toteutettaisiin luonnollisen poistuman kautta.
Hankkeen johtoryhmä ehdottaa, että oikeusministeriö asettaisi vankeinhoitolaitoksen pääjohtajan vetämän työryhmän valmistelemaan muutosten toteuttamissuunnitelmaa. Lisäksi oikeusministeriön johdolla laadittaisiin ehdotus keskushallinnon ja ohjausjärjestelmän kehittämisestä sekä valmisteltaisiin tarvittavat muutokset säädöksiin.
Ehdotuksen mukaan suunnitelmat olisi saatava valmiiksi vuoden 2003 aikana. Vuonna 2004 valmisteltaisiin toteutuksen yksityiskohtainen suunnitelma. Uusi organisaatio otettaisiin käyttöön yhtä aikaa uuden vankeuslain kanssa eli todennäköisesti vuonna 2005. Tätä ennen pyrittäisiin käynnistämään hallintokeskuksen toiminta.
Nyt valmistuneen selvityksen linjauksia on selostettu myös alueellistamisselvityksessä, jonka oikeusministeriö on tänään toimittanut valtioneuvoston kansliaan. Vankeinhoitolaitoksen uusien toimintakokonaisuuksien sijaintipaikat selvitetään jatkotyön aikana.
Lisätiedot:
osastopäällikkö Esa Vesterbacka, puh. (09) 1606 8102,
vankeinhoitojohtaja Arto Kujala, puh. (09) 1608 8475,
hallitusneuvos Leena Kuusama, (09) 1606 7734
Raportti kokonaisuudessaan on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/17229.htm