| Puolueiden paikallistoiminta kaipaa uudistumista | Tekstiversio |
Kunnissa ruohonjuuritasolla toimivien puolueosastojen tehtävä on Ruostetsaaren tutkimuksen mukaan paljolti hukassa. Paikallisosastot ovat menettäneet jäseniään varsinkin pienissä kunnissa. Jäljellä oleva jäsenistö ikääntyy ja nuorten rekrytointi on vaikeaa, vaikka paikoitellen puolueiden toimintaan onkin saatu mukaan uusia nuoria jäseniä.
Puoluejohdon, ministeriryhmän ja eduskuntaryhmien roolit ovat vahvistuneet suhteessa puolueorganisaatioon. Kommunikaatio ja vaikutusvalta kulkevat puolueorganisaatiossa yhä selvemmin ylhäältä alaspäin, valtakunnan tasolta piirin kautta paikallistasolle.
Paikallisten puolueosastojen toiminta vaalien välillä rajoittuu paljolti rutiininomaisten kokousten pyörittämiseen. Vaaleissa osastot rekrytoivat ehdokkaita toimialueeltaan, mutta varsinainen vaalikampanjan järjestäminen on siirtynyt yhtäältä ylemmäksi puolueiden kunnallisjärjestöille ja toisaalta alemmaksi ehdokkaiden henkilökohtaisille tukiryhmille. Suurissa kunnissa tehtävää hoitavat osin palkatut puoluetyöntekijät. Puolueiden paikallistason roolin heikkeneminen vaalikampanjoinnissa on yleismaailmallinen ilmiö.
Kunnallisjärjestöillä on selkeämpi rooli vaalien organisoinnissa ja puolueen kunnallispolitiikan ohjauksessa, mutta nekin ovat menettäneet siinä asemaansa. Yhä harvemmin kunnallisjärjestö kokoontuu ennen valtuuston tai hallituksen kokousta linjaamaan puolueen edustajien käyttäytymistä. Vallan painopiste on valunut puolueosastoilta ja kunnallisjärjestöiltä kunnanhallitus- ja valtuustoryhmälle.
Puolueiden paikallistoiminnan hiipumisen syynä on muun muassa merkittävien yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden katoaminen, mikä on vienyt jäsenten osallistumismotiiveja. Kuntien talousahdinko on kaventanut kunnallispolitiikan liikkumatilaa ja tehnyt siitä entistä vaihtoehdottomampaa.
Politiikan yleisen arvostuksen koetaan heikentyneen. Puoluetyön toimintamuodot eivät ole uusiutuneet eivätkä perinteiset kokousrutiinit houkuttele uusia jäseniä. Kunnallispolitiikan päätöksentekoprosessit ovat hitaita, joten vaikuttamisen tulokset eivät näy nopeasti.
Myös puolueosastojen omat taloudelliset resurssit ovat pienentyneet jäsenmäärän ja kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen vähentymisen myötä.
Keskeinen tehtävä puolueosastoissa on Ruostetsaaren mukaan yhteydenpidon parantaminen jäsenkuntaan. Yhteisöllisyyden edistämistä kaivataan takaisin vastapainona yksilöllisyyttä korostavalle yhteiskunnalliselle ilmapiirille.
Puolueosastojen toimintaa voidaan uudistaa vahvistamalla keskustelua kansalaisten suuntaan ja ankkuroimalla toimintaa nykyistä vahvemmin ihmisten elämään paikallisesti vaikuttaviin kysymyksiin.
Puolueosastot voisivat valmistella kunnallisvaaliohjelmansa keskustelevana prosessina, jossa kuullaan kuntalaisia, yhdistyksiä ja muita paikallisia toimijoita. Tarvitaan myös nykyistä avoimempia puolueiden kansalaisfoorumeita, joiden kautta laajat joukot voivat kohdata ja vaikuttaa asioihin.
Kuntalain muutosesitykseen sisältyvä valtuustoryhmien sisäisen toiminnan tukeminen voi vahvistaa kunnallishallinnon poliittista ohjausta. Avustuksen käyttämistä myös paikallisten puoluejärjestöjen toiminnan tukemiseen olisi syytä harkita edustuksellisen demokratian rapautumisen estämiseksi.
Puolueosastojen toimintaa voitaisiin lisäksi elvyttää perustamalla puolueiden yhteyteen Kansanvalta 2007 -toimikunnan esittämiä think tankeja eli aivoriihiä. Ne voisivat nostaa esille puolueiden sisällöllisiä eroja ja tuottaa ajankohtaista keskusteluaineistoa paikallisiin tarpeisiin sovellettuna.
Professori Ilkka Ruostetsaaren tutkimuksen Toimenkuva katoamassa vai valoa ikkunassa? on rahoittanut hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma.
Lisätietoja: professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 7012, 050 - 354 0526