Puolueet virittämään poliittista keskustelua

Kansanvalta 2007 -toimikunta korostaa, että puolueiden työtä tarvitaan kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon välittäjiksi. Puolueiden toimintaa tulisi kehittää kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista kannustavaan ja tukevaan suuntaan.

Kansalaisten kiinnostusta politiikkaan voitaisiin lisätä myös nostamalla esiin puolueiden sisällöllisiä eroja ja vahvistamalla niiden keskinäistä keskustelua. Puolueiden edellytykset tehdä tätä työtä ovat kuitenkin heikentyneet.

Useissa läntisissä demokratioissa vakavasti otettavaa yhteiskunnallista keskustelua edistävät puolueiden tuntumaan syntyneet aivoriihet (think tankit), joissa soveltava tutkimus ja oppiva organisaatio yhdistyvät. Suomessakin tarvitaan poliittisen päätöksenteon, tieteellisen tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan välimaastoon yksiköitä, jotka kykenevät nopeasti ja joustavasti hankkimaan ja suodattamaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavaa tietoa.

Toimikunta esittää, että osana julkista puoluerahoitusta osoitetaan määrärahat yhteiskunnallisen tutkimuksen hyödyntämistä, koulutusta ja julkaisutoimintaa sekä tähän liittyvää kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista varten.

Kuntiin pormestarit ja vahvemmat valtuustot

Johtavia luottamustehtäviä tulisi ainakin suurimmissa kunnissa muuttaa päätoimisiksi ja palkallisiksi, suosittelee toimikunta. Se katsoo, että kunnanhallituksen puheenjohtajan aseman kehittäminen valtuuston valitsemaksi pormestariksi selkeyttäisi poliittista vastuuta kunnan johtamisessa.

Päätoiminen pormestari voisi täysipainoisesti paneutua tehtäväänsä kunnan poliittisesti vastuullisena johtajana. Suurimmissa kunnissa voisi toimia myös apulaispormestareita. Virkamiesjohtaja vastaisi puolestaan päätösten täytäntöönpanosta ja johtaisi kunnan organisaatiota. Turussa ja Tampereella on jo päädytty näihin käytäntöihin.

Kunnanvaltuuston johtavan roolin toteutumisessa on nykyisellään ongelmia. Valtuuston johtajuutta tulisikin kehittää muun muassa siten, että se voisi tarvittaessa puuttua alemmille toimielimille delegoituihin päätöksiin.

Valtuustoryhmien toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa julkisella rahoituksella, joka sidottaisiin esimerkiksi kouluttautumiseen, tiedottamiseen ja kansalaiskeskustelun edistämiseen. Toimikunta esittää myös, että julkisten luottamustehtävien hoitoon saisi työstä vapaata muiden Pohjoismaiden tapaan.

Eduskuntavaalijärjestelmästä erillinen selvitys

Toimikunta pitää tärkeänä sitä, että vaalijärjestelmä on äänestäjän näkökulmasta selkeä ja äänestämiseen aktivoiva. Sen tulee lähentää edustajien ja äänestäjien välistä suhdetta, toteuttaa puolueiden välistä suhteellisuutta ja turvata alueellinen edustavuus. Toimikunta ehdottaa, että oikeusministeriö asettaisi työryhmän, joka selvittäisi mahdollisuudet parantaa vaalijärjestelmää siten, että kaikki nämä periaatteet otetaan huomioon.

Europarlamenttivaaleihin vaalipiirit

Europarlamenttivaaleissa tulisi toimikunnan mielestä ottaa käyttöön vaalipiirit. Pienten ja keskisuurten puolueiden asema tulisi samalla turvata esimerkiksi valtakunnallisten tasauspaikkojen avulla.

Nykyisessä järjestelmässä, jossa vaalipiirinä on koko maa, vaalikampanja on raskas ja kallis. Myös valituiksi tulleiden europarlamentaarikkojen on käytännössä vaikea hoitaa yhteyksiä koko maahan. Ehdokkaiksi valikoituu helposti vain valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä, jolloin alueellinen edustavuus ei välttämättä toteudu.

Europarlamenttivaalien ajankohtaan Suomen tulisi pyrkiä edelleen vaikuttamaan niin, että jo vuoden 2009 vaalit siirrettäisiin kesäkuulta toukokuulle. Vaalipäivän tulisi olla sama jokaisessa jäsenvaltiossa.

Vaalikulttuuria kehitettävä

Toimikunta näkee äänestysaktiivisuuden kohentamisessa avainasiana sen, että puolueet pystyvät vaalityönsä sisällöllä aktivoimaan kansalaisia ja tekemään vaaliasetelman kiinnostavaksi. Toimikunnan mielestä on selvitettävä mahdollisuuksia koota puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista yhtenäinen tietokanta, joka olisi käytettävissä esimerkiksi oikeusministeriön vaalisivuilla Internetissä.

Viranomaisten tehtävänä on parantaa vaalien puitteita ja niistä tiedottamista. Erityisiä kampanjoita tarvitaan ensiäänestäjille, maahanmuuttajille sekä alhaisen äänestysaktiivisuuden alueille. Kunnat ovat vaalijärjestelyissä avainasemassa. Niiden tulisi huolehtia siitä, että helposti saavutettavia ennakkoäänestyspaikkoja ja vaalipäivän äänestyspaikkoja on riittävästi. Äänestyspaikkojen olisi tärkeää olla vaalista toiseen mahdollisimman pysyviä. Myös tiedotusta äänestyspaikoista pitäisi tehostaa.

Ulkomailla asuvien suomalaisten äänestysmahdollisuuksien parantamista tulisi toimikunnan mielestä selvittää joko nykylainsäädännön puitteissa tai niin sanotun etä-äänestyksen kokeilulla. Etä-äänestyksellä tarkoitetaan äänestämistä muualla kuin äänestyspaikalla joko sähköisesti tietotekniikan avulla tai kirjeäänestyksenä. Kotimaassa etä-äänestykseen ei toimikunnan mielestä ole toistaiseksi tarvetta eikä edellytyksiä siirtyä, koska siinä ei voida turvata vaalisalaisuutta ja vaalivapautta samalla tavalla kuin nykyjärjestelmässä ja koska äänestäminen äänestyspaikoissa on nykyisinkin helppoa.

Äänestyspaikalla tapahtuva sähköinen äänestäminen, jota on tarkoitus kokeilla vaaleissa lähitulevaisuudessa, on toimikunnan mielestä kannatettavaa. Äänestäjän on kuitenkin halutessaan saatava äänestää nykyiseen tapaan äänestyslipulla.

Toimikunta korostaa, että vaalikulttuurin perusta luodaan kouluissa ja kodeissa tapahtuvassa kansalaiskasvatuksessa. Toimikunta ehdottaa myös perustuslakiin kansalaismoraaliin vetoavaa kannanottoa, jonka mukaan äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Nykyisin perustuslaissa puhutaan vain oikeudesta äänestää.

Äänestysaktiivisuuden kehitykseen liittyvä tutkimus pitäisi toimikunnan mielestä vakinaistaa siten, että vaaliosallistumista tutkittaisiin kaikkien eduskuntavaalien yhteydessä.

Suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia selvitettävä

Edustuksellisen demokratian kehittämisen ohella toimikunta pitää tärkeänä jatkaa keskustelua ja selvitystyötä kansalaisten suorista vaikuttamismahdollisuuksista.

Selvityksen kohteeksi tulisi ottaa muun muassa kansalaisten odotukset ja tarpeet suoran vaikuttamisen suhteen, kansanäänestyksestä saadut kokemukset eri maissa ja kansanaloitteen sovittaminen edustukselliseen demokratiaan. Kansanäänestyksen ohella tulee kehittää myös muita suoran osallistumisen muotoja kuten lähidemokratiaa, käyttäjädemokratiaa ja edustuksellisen demokratian elinten vuorovaikutusta kansalaisten kanssa.

Muuten yksimieliseen mietintöön on jätetty yksi eriävä mielipide, joka koskettelee vaalijärjestelmää, vaalirahoitusta ja kansanäänestyksiä.

Lisätietoja:
toimikunnan puheenjohtaja Pertti Paasio, puh. 050 - 525 2442
toimikunnan sihteeri Päivö Puhakainen, puh. 050 - 409 2883