Demokratian tutkimusta halutaan vahvistaaTekstiversio
Demokratian tilan seurantaa tulisi parantaa kansalaisvaikuttamiseen liittyvissä asioissa. Tiedonkeruuta tarvitaan ainakin kansalaisopinnoista, kansalais- ja järjestötoiminnasta, viestinnän kulutuksesta, puoluetoiminnasta, hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutuksesta ja äänestämisestä.

– Suomessa on tarve elvyttää osallistuvaa demokratiaa. Tämä vaatii laajaa yhteistyötä sekä tutkimusta ja keskustelua, joiden avulla kyetään paremmin ymmärtämään muutoksia ja reagoimaan niihin, sanoi oikeusministeri Leena Luhtanen avatessaan demokratia-asioiden tutkimusta ja hallintoa käsittelevän seminaarin Säätytalolla.

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja Sami Borg ja joukko tutkijoita on laatinut ehdotuksen demokratian tilaa kuvaavien tutkimusaineistojen kehittämisestä. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toimeksiannosta tehdyssä ehdotuksessa selvitetään, mitä tutkimustietoa on olemassa ja mitä puuttuu sekä miten ja kenen toimesta tiedonkeruuta tulisi kehittää.

Yhtenä tavoitteena on eduskuntavaaleja koskevan tutkimuksen vakinaistaminen. Kansalaisten kiinnostuksen erityisesti vaali- ja puolueosallistumiseen on jo pitkään havaittu olleen laskusuunnassa. Yksittäiset tutkimukset äänestysosallistumisesta ovat tarjonneet tietoa tilanteen ymmärtämiseksi, mutta muutoksen selittämiselle ei ole ollut tarjolla riittävän kattavaa aineistoa.

Tutkijoiden ehdotukseen sisältyvät myös mm. säännöllisesti toteutettavat kyselyt muista vaaleista ja vaalitilastojen kehittäminen, kansalaisten aloitteiden ja yhteydenottojen tilastointi sekä kyselyt yhdistyksille, puolueiden jäsenille, kouluille, kuntalaisille ja kuntien luottamushenkilöille.

Lähes kaikkia näitä aineistoja on Suomessa kerätty, mutta keruu on ollut kertaluonteista tai lyhytaikaista. Tiedonkeruun vahvistamisella tuettaisiin demokratian tilan pitkäaikaisseurannan kehittämistä. Paremmat tiedot voisivat myös auttaa julkishallintoa ja muita tahoja arvioimaan ja suuntaamaan toimintaansa tarkemmin.

Uusia tietosisältöjä koskevien ehdotusten toteuttaminen edellyttää lisäresursseja. Joidenkin tietojen tuottaminen tosin saattaa lähitulevaisuudessa helpottua rekisterien kehittämisen myötä. Esimerkiksi äänestystietojen sähköinen kirjaaminen voi jatkossa mahdollistaa äänestysprosenttien tilastoinnin ikäryhmittäin, mitä tutkijat pitävät tärkeänä tavoitteena.

Hankkeen toteuttaja selvitettävä

Demokratiapolitiikkaa toteuttavat tällä hetkellä useat hallinnonalat, jotka jo nyt keräävät kukin tahollaan erilaisia tietoja. Tutkijoiden mukaan demokratian tietopohjan kehittäminen edellyttää, että jokin viranomaistaho ryhtyy rahoittamaan ja koordinoimaan hanketta.

Jatkossa selvitettäviä asioita ovat, mitä aineistoja säännöllisesti kerätään ja kuinka usein, ketkä rahoittavat ja toteuttavat aineistonkeruut, mitkä tahot vastaavat aineistojen käsittelystä sekä miten tiedot kootaan riittävän tehokkaasti yhteen demokratiapolitiikan tueksi.

Jo olemassa olevasta tutkimusaineistosta luodaan kuluvan vuoden aikana verkkotietovaranto. Se liitetään osaksi oikeusministeriön ylläpitämää Kansanvalta.fi –demokratiaportaalia, joka avataan tänä vuonna.

Lisätietoja:
ohjelmajohtaja Seppo Niemelä, puh. (09) 1606 7950,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi
johtaja Sami Borg, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD), puh. 050 – 345 0811,
sähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi

Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriön julkaisu 2006.