Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt kansallisen rikoksentorjuntaohjelman, jolla luodaan yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että uudistusten vaikutukset rikollisuuteen otetaan huomioon kaikessa julkisessa päätöksenteossa. Tarkoitus on, että valtiovallan lisäksi rikoksentorjuntaan osallistuvat entistä tietoisemmin ja aktiivisemmin kunnat, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaisetkin.

Rikoksentorjuntaohjelmalla pyritään ehkäisemään erityisesti ihmisten turvallisuuteen vaikuttavia arkipäivän rikoksia. Ohjelma käsittää toimet, joilla vähennetään otollisia rikostilaisuuksia, ehkäistään joidenkin yksilöiden kehittymistä rikollisiksi sekä pyritään katkaisemaan jo alkanut rikosura. Ohjelmalla pyritään kehittämään keinoja mahdollisimman varhain puuttua lasten kehitykseen, joka voi johtaa rikollisuuteen.

Kuntiin rikoksentorjuntaohjelmat Rikollisuuden määrä ja laatu vaihtelevat paikallisesti, joten ohjelmassa painotetaan kunnissa tapahtuvaa rikoksentorjuntaa. Koska tehokkaat toimet rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi ovat yleensä paikallisia, tavoitteena on, että kaikkiin kuntiin laaditaan rikoksentorjuntaohjelmat. Kunnissa on toiminut tai toimii jo nykyisin oikeusministeriön tukeminakin paikallisia rikoksentorjunnan verkostoja (esimerkkejä LIITTEESSÄ).

Vähimmäisratkaisuksi nuorisorikollisuuden sekä lasten ja nuorten muun norminvastaisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi kunnille suositellaan koulun, nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyötä.

Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä rikoksentorjunnassa on tarkoitus lisätä. Ohjelma korostaa myös yhteistyötä kirkon ja seurakuntien kanssa.

Kansalaisjärjestöillä on rikollisuuden ehkäisyssä tärkeä rooli. Erityisen tärkeitä nuorisorikollisuuden ehkäisyssä ovat järjestöt, jotka tukevat nuorten liittymistä yhteiskuntaan. Myös kansalaisaktiivisuutta halutaan edistää, mutta toisaalta raja julkisen vallan tehtävien ja kansalaistoiminnan välillä on tarkoitus pitää selvänä.

Rikoksentorjunnan näkökulma kaikkeen päätöksentekoon Rikoksentorjuntaohjelma edellyttää, että vaikutukset rikollisuuteen otetaan julkisessa päätöksenteossa nykyistä painokkaammin huomioon siitä riippumatta, mille hallinnonalalle toimet sijoittuvat. Vaikutukset rikollisuuteen on syytä ottaa huomioon esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa. Näkökulmaa painotetaan laatimalla opas turvallisesta kaupunkisuunnittelusta.

Ohjelma sisältää konkreettisia toimia, jotka sijoittuvat oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön sekä työministeriön toimialoille. Osa hankkeista on jo vireillä.

Vähäisiä rikkomuksia varten kehitetään nykyistä yksinkertaisempia ja nopeampia puuttumistapoja. Käynnistetään kokeilu, jolla pyritään nopeuttamaan nuorten tekemien rikosten esitutkintaa ja oikeuskäsittelyä ja jossa rikoksentekijän hoitotarpeen selvittäminen kytketään osaksi oikeusprosessia. Vahingonkorvauksen käyttöä rikoksia ehkäisevänä tekijänä tehostetaan.

Lähipoliisitoiminta laajennetaan koko maahan. Rikosten selvitysastetta parannetaan muun muassa kehittämällä tutkintamenetelmiä, jotta runsaasti rikoksia tekevät saadaan nykyistä useammin kiinni. Kehitetään menetelmiä, joilla voidaan ehkäistä se, että sama henkilö toistuvasti joutuu rikoksen uhriksi.

Koulujen kerhotoimintakokeiluja laajennetaan. Erityisopetuksen saatavuus turvataan ja panostetaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulutukseen. Oppilashuoltoa kehitetään ja korostetaan käytäntöjä, joilla voidaan puuttua koulukiusaamiseen ja -pinnaamiseen. Nuorisopolitiikassa toteutetaan syrjäytymistä ja rikollisuutta ehkäiseviä toimia.

Lastensuojelussa kehitetään tukitoimia, joissa ongelmiin voidaan puuttua riittävän ajoissa. Alkoholin anniskelun ja vähittäismyynnin ikärajojen sekä muiden normien noudattamisen valvontaa tehostetaan. Selvitetään mahdollisuudet muidenkin alkoholiongelmaisten rikoksentekijöiden kuin rattijuoppojen hoitoonohjaukseen sekä mahdollisuus järjestää psyykkisesti sairaille väkivaltarikollisille tuettu avohoito.

Kotoutumispoliittista ohjelmaa toteutetaan myös rasististen rikosten ja maahanmuuttajien rikollisuuden ehkäisemiseksi.

Ohjelman jatko Ohjelmalla ei muuteta eri viranomaisten tehtäviä eikä valtion ja kuntien tehtäväjakoa. Rikollisuutta ja siitä aiheutuvia menetyksiä on tarkoitus vähentää tehostamalla viranomaisten yhteistyötä ja käyttämällä olemassa olevia voimavaroja nykyistä tehokkaammin.

Oikeusministeriö seuraa rikoksentorjuntaohjelman toteutumista. Se voi antaa muille ministeriöille suosituksia ohjelman toteuttamiseksi. Oikeusministeriö on varannut kuluvalle vuodelle paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden tukemiseen 700 000 markkaa. Ministeriö on lisäksi äskettäin jakanut 500 000 markkaa paikallisiin hankkeisiin. Myös ohjelman valmistelleen rikoksentorjunnan neuvottelukunnan tehtäviä tarkistetaan ja voimavaroja lisätään.

Oikeusministeriö laatii ohjelman toteutuksesta seurantaraportin vuoden 2002 loppuun mennessä.

LIITE

Esimerkkejä paikallisista rikoksentorjunnan verkostoista

- Helsingissä toimii Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta, jolla on alueellisia ja erityisesti nuoriin kohdistuvia projekteja (mm. Myllypuro-projekti, jolla pyrittiin pysäyttämään nuorten rikokset ja päihteiden käyttö). - Monen muun kunnan tapaan Espoossa lähipoliisitoiminta on poliisin ja kaupungin yhteistyötä. Kaupunki on vastikään käynnistänyt turvallisuusstrategian valmistelun. - Tampereella kaupungin turvallisuusstrategiaa valmistelee työryhmä, jossa on eri viranomaisten ja kansalaistoiminnankin edustus. Myös alueellisia toimintamalleja suunnitellaan. (Ns. Tolu-projektissa yhteistyötä tekivät sosiaaliviranomaiset, perhetukikeskus, koulukuraattori, nuorisotoimi, seurakunta ja poliisi). - Myös Turussa sosiaalitoimi, koulutoimi ja nuorisotoimi ovat tehneet yhteistyötä nuorisorikollisuuden torjumiseksi. - Lieksassa vuosina 1995 ja 1996 toimineessa Kerrasta poikki -projektissa pyrittiin estämään rikoskierteeseen joutuneiden nuorten ajautuminen rikoksenuusijoiksi. - Lappeenrannassa vuosina 1994 ja 1995 toimineessa Mutteri-projektissa olivat viranomaisten lisäksi mukana myös vanhemmat. Nimensä mukaisesti projektiin sisältyi mm. autopajatoimintaa. - Hangossa vuonna 1991 käynnistynyt Varjopuoli-projekti on Suomen tunnetuin ja palkittu rikosten ehkäisyprojekti, johon sisältyi useita osahankkeita. - Oulun Näppihaukka-projektissa puututtiin alle 15-vuotiaiden tekemiin omaisuusrikoksiin. Viranomaisten lisäksi projektissa olivat mukana myös kauppiaat ja vartiointiliikkeet. - Joensuussa rasismin vastaista yhteistyötä tekevät mm. poliisi, sosiaalitoimi ja koulutoimi. - Kirkkonummelle on perustettu rikoksentorjunnan projektiohjelmaa 1998-99 toteuttava projektiryhmä, jossa ovat mukana mm. nuorisotoimi, vapaa- aikapalvelut, sosiaalitoimi ja poliisi. Ohjelmaan sisältyy esim. kouluissa toteutettavia osaprojekteja.