Näin ehdottaa kansalaisjärjestöjen toimintaan vaikuttavia muutoksia analysoinut työryhmä, joka luovutti tänään mietinnön oikeusministeri Leena Luhtasen johtamalle kansalaisvaikuttamisen ministeriryhmälle.

Nykyistä selkeämmät pelisäännöt ovat erityisen tarpeellisia sosiaali- ja terveysjärjestöille, mutta myös liikunnan, urheilun, kulttuurin ja nuorisotyön järjestöille. Järjestöt ovat esittäneet huolensa siitä, että erityisesti monimuotoiset ja vapaaehtoispanoksen sisältävät järjestöjen palvelut ovat uhattuina muuttuvien verotus-, hankinta-, avustus- ja EU:n kilpailuperiaatteiden vuoksi.

Työryhmä ehdottaa uutta kansalaisjärjestötoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan määritelmää. Toiminta olisi yleishyödyllistä, kun "se tapahtuu yhteisvastuullisesti ja autonomisesti yhteiseksi hyväksi, ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin, ei tuota siihen osallisille tai muille yksittäisille henkilöille taloudellista etua, on aatteellista ja perustuu toimijan sääntöjen tarkoituspykälään".

Yleishyödyllisen toiminnan tulee työryhmän mielestä olla jatkossakin vapaata tulo- ja arvonlisäverosta. Jos yleishyödyllinen yhteisö harjoittaa elinkeinotoimintaa, sen tulee tältä osin olla samojen veroperiaatteiden piirissä kuin yritysten. Lisäksi on syytä selvittää, tulisiko tiettyjen palveluiden tuottajille antaa myös EU:ssa hyväksytty erityisasema.

Työryhmä ei esitä säädösmuutoksia, mutta pitää hyvänä, jos periaatepäätöksen lisäksi lainsäädäntöön voitaisiin lisätä kansalais- ja järjestötoiminnan erityispiirteiden luonnehdinta. Työryhmä kannustaa ministeriöitä ja kuntia laatimaan kansalaisyhteiskuntastrategioita.

Eduskunnassa käsiteltävänä oleva hankintalakiesitys mahdollistaa useita hankintatapoja, joista yksi on neuvottelumenettely. Työryhmän mukaan eri hankintatavoista tulisi tiedottaa kunnille. Hankinta- ja tarjontaosaamista tulisi parantaa. Työryhmä muistuttaa myös, että yleisavustus on edelleen käyttökelpoinen tapa varmistaa järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
 
Kansalaisjärjestöjen asemaa ja omaleimaisuutta tulisi vahvistaa myös EU:ssa. Järjestöjä tulisi konsultoida niitä koskevissa asioissa.

Työryhmä korostaa voimakkaasti kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten vuoropuhelun merkitystä. Yhden väylän siihen tarjoaa Kivistön toimikunnan ehdottama kansalaisjärjestöjen neuvottelukunta. Uudistettavien verotusohjeiden seuraaminen voisi olla yksi osa sen työstä.

Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtaja, sosiaalineuvos Markku Ruohonen, puh. 0400 710 880 ja
varapuheenjohtaja, ohjelmajohtaja Seppo Niemelä, puh. 040 822 2777

Työryhmän mietintö "Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset" on oikeusministeriön verkkosivuilla