– Tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa, kertoi oikeusministeri Johannes Koskinen perjantaina hallituksen liikenneturvallisuutta edistävistä toimista järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Laki tulisi voimaan vuonna 2005.

– Tarkoituksena on luoda nykyistä nopeampi, joustavampi ja poliisin voimavaroja säästävä menettely, jota sovellettaisiin automaattisessa liikennevalvonnassa paljastuneiden liikennerikkomusten käsittelyssä. Rikesakkouudistus parantaisi tieliikenteen turvallisuutta ja tehostaisi valvontatekniikan hyväksikäyttöä.

Nykyjärjestelmässä poliisi joutuu ensin selvittämään ajoneuvon kuljettajan kuulemalla sen haltijaa tai omistajaa. Jatkossa kuulustelua ei enää tarvittaisi, jollei ajoneuvon haltija vastusta hänelle lähetettyä rikesakkomääräystä.

Rikesakolla rangaistavia ovat nopeusrajoituksen ylitykset enintään 20 kilometrillä tunnissa. Sitä suuremmissa nopeusrajoituksen ylityksissä uutta järjestelmää ei sovellettaisi. Rikesakko on suuruudeltaan 70, 85, 100 tai 115 euroa riippuen alueen suurimmasta sallitusta nopeudesta sekä nopeuden ylityksen suuruudesta.

Yksinkertaistettua rikesakkomenettelyä sovellettaisiin myös liikennemerkkien vastaiseen linja-auto- tai raitiovaunukaistalla ajoon.

Ajoneuvon haltijalla ei näyttövelvollisuutta syyttömyydestään

– Uudistusta valmisteltaessa esillä oli kaksi mallia. Toisessa, ns. hallinnolliseen maksuun perustuvassa mallissa ajoneuvon haltijan olisi itsensä pitänyt osoittaa syyttömyytensä eli perusteet, joilla hän olisi vapautunut maksuvelvollisuudesta. Tätä ei kuitenkaan pidetty oikeudenmukaisena. Sen sijaan päädyttiin ehdottamaan järjestelmää, jossa asian selvittäminen siirtyy poliisille tilanteissa, joissa rikesakkomääräyksen saanut henkilö vastustaa rikesakkoa, totesi Koskinen.

Ehdotuksen mukaan rikesakko lähetettäisiin ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle, sillä voidaan olettaa, että hän joko on itse kuljettanut ajoneuvoa tai ainakin tietää, kuka ajoneuvoa on kuljettanut.

Jos rikesakkomääräyksen saanut kiistää syyllistyneensä rikkomukseen tai muuten pitää sitä perusteettomana, hänen tulisi vastustaa rikesakkoa. Sen hän voisi tehdä rikesakkomääräykseen liitetyllä lomakkeella. Lomakkeessa tiedusteltaisiin myös sitä, kuka ajoneuvoa todellisuudessa oli kuljettanut, sekä kerrottaisiin velvollisuudesta todistaa ajoneuvon kuljettajan henkilöllisyyden selvittämistä koskevassa asiassa.

Vastustamistapauksessa poliisi voisi suorittaa suppean esitutkinnan ajoneuvon kuljettajan selvittämiseksi. Jos rikesakkomääräyksen saanut ei reagoi tiedoksi saamaansa rikesakkoon, hänen olisi se maksettava.

Ehdotuksen mukaan rikesakkomääräys voitaisiin lähettää tavallisella kirjeellä. Nykyisin rikesakkomääräys on annettava tiedoksi todisteellisesti.

Yrityksen autosta rekisteriin jatkossa myös käyttäjätietoja

Oikeushenkilön, siis esimerkiksi yrityksen nimiin rekisteröidystä ajoneuvosta olisi jatkossa ilmoitettava ajoneuvoliikennerekisteriin myös sen henkilön nimi, joka on ajoneuvon pääasiallinen käyttäjä tai jolla on tiedot ajoneuvon käyttäjistä. Tällaisia ajoneuvoja on yhteensä noin 167 000. Muutos tulisi Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmien uudistamisen vuoksi kuitenkin voimaan vasta vuoden 2008 alusta.

Uusilla menettelysäännöksillä ei rajoitettaisi ajokieltoon määräämisen edellytyksiä. Ajokielto voitaisiin edelleen määrätä myös sellaiselle toistuvasti ylinopeusrikkomuksiin syyllistyneelle henkilölle, jolle rikesakko olisi määrätty uudessa menettelyssä.

Ehdotuksen mukaan rikesakon raukeamisaikaa pidennettäisiin vuoteen rikkomuksen tekopäivästä. Nykyisin rikesakko raukeaa, jollei sitä koskevaa määräystä ole annettu tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa rikkomuksen tekopäivästä.

Siirrettävästä kameravalvonnasta ei tarvitsisi ilmoittaa

Jos valvontaa ei suoriteta kiinteällä valvontalaitteistolla, ei automaattisesta kameravalvonnasta tarvitsisi ehdotuksen mukaan ilmoittaa etukäteen.
Uudistus olisi tarpeen liikkuvan, poliisiautosta tapahtuvan kameravalvonnan helpottamiseksi.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708, ja
lainsäädäntöneuvos Heli Vesaaja, puh. (09) 1606 7705,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Ns. ajoneuvon haltijavastuun toteuttamista selvittäneen työryhmän ehdotus (25.6.03) löytyy oikeusministeriön verkkosivuilta