| Rakennejärjestelyjä helpottava eurooppayhtiömuoto käyttöön lokakuussa | Tekstiversio |
Hallitus esitti lain vahvistamista keskiviikkona 11. elokuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 13.8. Laissa säädetään mm. eurooppayhtiön perustamisesta ja rekisteröimisestä sekä sulautumiseen ja kotipaikan siirtämiseen liittyvästä velkojien ja vähemmistöosakkaiden suojasta.
Eurooppayhtiö (SE) on uusi eurooppalainen ylikansallinen yhtiömuoto. Se muistuttaa kunkin EU-valtion kansallisia julkisia osakeyhtiötä ja sitä kohdellaan kuten sen kotipaikan lain mukaista julkista osakeyhtiötä. EU-tason sääntely mahdollistaa julkisten osakeyhtiöiden siirtymisen pois jäsenvaltiosta sulautumalla toiseen ETA-valtioon rekisteröitävään eurooppayhtiöön. Myös Suomeen rekisteröitävä eurooppayhtiö voi siirtyä pois Suomesta ja ulkomainen eurooppayhtiö Suomeen.
Samalla on tarkoitus vahvistaa myös henkilöstöedustusta eurooppayhtiössä sääntelevä laki, joka perustuu EU:n direktiiviin.
EU-asetuksen mukaan eurooppayhtiö voidaan perustaa viidellä eri tavalla. Luonnolliset henkilöt eivät voi olla perustajina. Yhtiön perustajiksi vaaditaan vähintään kaksi oikeushenkilöä ja pääsäännön mukaan ainakin kahden perustajan on oltava eri ETA-valtioista tai niillä on oltava tytäryhtiö tai sivuliike toisessa ETA-valtiossa.
Eurooppayhtiön avulla suomalaiset ja muut ETA-valtioista olevat osakeyhtiöt ja muut yksityis- ja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt voivat järjestää yritysrakenteita yli valtiollisten rajojen. Eurooppayhtiömuodon valittuaan yhtiö voi myöhemmin siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon.
Eurooppayhtiömuotoa käyttämällä monikansallinen yritys voi useissa tapauksissa luopua konsernirakenteesta. EU:n komissio on arvioinut, että konsernirakenteista luopuminen helpottaa pääoman käytön tehostamista sekä vähentää yhtiöiden hallintokustannuksia.
Uudistuksesta hyötyvät erityisesti suuret yritykset, jotka harjoittavat luvanvaraista rahoitus- tai vakuutustoimintaa useassa valtiossa. Muissa yrityksissä säästöjen arvioidaan olevan vähäisempiä, koska ainakin sivuliikkeen kirjanpitovelvollisuus säilyy siltä osin kuin se on tarpeen isäntävaltion verotusta varten.
Yksityisten osakeyhtiöiden mahdollisuutta käyttää eurooppayhtiömuotoa rajoittaa se, että ne eivät voi käyttää tiettyjä yhtiön perustamistapoja kuten esimerkiksi sulautumista. Myös 120 000 euron vähimmäispääomavaatimus rajoittaa eurooppayhtiömuodon käyttöä pienemmissä yrityksissä.
Käytännössä uuden yhtiömuodon suosioon vaikuttaa olennaisesti se, miten yhtiön perustamista, kotipaikan siirtoa ja toimintaa verotetaan. Perustamisen, kotipaikan siirron ja valtiolliset rajat ylittävän osingonmaksun osalta verosääntelyn muutostarve liittyy verodirektiiveihin, joiden muuttamista vielä valmistellaan EU:ssa. Direktiivien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2005.
Mahdollisuus kotipaikan siirtämiseen lisää ETA-valtioiden välistä kilpailua yrityksistä. Kotipaikan siirtomahdollisuus voi vaikuttaa siihen, miten yhtiön kotipaikan perusteella määräytyvää lainsäädäntöä tulevaisuudessa kehitetään esimerkiksi yhtiö-, vero- ja työ-oikeuden alalla sekä kansallisesti että EU-tasolla. Baltian maiden EU-jäsenyys vuonna 2004 lisää painetta erityisesti verotuksen kehittämiseen.
Eurooppayhtiömuodolla ei ole välittömiä vaikutuksia osakkaiden ja muiden sijoittajien asemaan. Sulautuminen tai yhtiön kotipaikan siirtäminen toiseen valtioon voi kuitenkin lisätä olennaisesti henkilöosakkaiden osakkeiden säilytyskuluja.
Lisätietoja:
eurooppayhtiölaista
lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, puh. (09) 1606 7664,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi
henkilöstöedustuslaista
neuvotteleva virkamies Jouni Lemola (TM), puh. (09) 1604 8934,
sähköposti: etunimi.sukunimi@mol.fi
Hallituksen esitys eurooppayhtiölaiksi ym. (HE 55/2004), hallituksen esitys henkilöstöedustuslaiksi (HE 107/2004) ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat: www.eduskunta.fi