Komitea toteaa, että tuomioistuinten perustehtävä on oikeusriitojen ja konfliktien ratkaiseminen. Käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien asemaa pitää vahvistaa. Tuomarien ja oikeudenkäyntiavustajien monipuolinen osaaminen ja ammattitaito tulee taata. Tuomarinuraa pitää ryhtyä toden teolla avaamaan myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisille hakijoille ja oikeudenkäyntiavustajien toiminta säätää luvanvaraiseksi.

Oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi ja oikeudenkäyntikulujen hillitsemiseksi ehdotetaan uudistuksia. Oikeudenkäyntien avoimuutta tulisi lisätä. Lautamiesjärjestelmä säilyisi, mutta lautamiesten osallistumisen laajuuteen, äänioikeuteen ja valintatapaan ehdotetaan muutoksia.

Tuomioistuinten keskushallinnon komitean jäsenten niukka enemmistö siirtäisi oikeusministeriöstä uuteen tuomioistuinten keskushallintoyksikköön. Tuomioistuinten johtamiselta komitea odottaa nykyistä ammattimaisempaa otetta.

TUOMIOISTUIMIIN VAIN ASIAT, JOTKA VAATIVAT TUOMIOISTUINKÄSITTELYÄ

Komitea korostaa, että käräjäoikeuksien on keskityttävä perustehtävänään olevaan oikeusriitojen ja konfliktien ratkaisemiseen.

Kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat komitea siirtäisi käräjäoikeuksista hallintoviranomaisille, esimerkiksi maistraateille tai maanmittaushallinnolle. Riidattomat saatavat tulisi komitean enemmistön mielestä käsitellä ulosottolaitoksessa.

Rikosasioiden ratkaisuvallan nykyistä laajamittaisempaan siirtämiseen syyttäjälle ja poliisille on komitean mielestä suhtauduttava pidättyvästi. Syyttäjän ja poliisin ratkaisuvallan laajentaminen olisi ongelmallista periaatteellisesta näkökulmasta sekä oikeusturvan ja perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.

Hallinto-oikeuksien toimivaltaan liittyvät ehdotukset oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi hallintoasioiden katvealueilla, joita syntyy hallinnon yksityistämisen tai viranomaisen toimimattomuuden vuoksi.

KÄRÄJÄOIKEUKSIA VAHVISTETTAVA

Jotta yleisen lainkäytön painopiste tulevaisuudessa olisi nykyistä selvemmin käräjäoikeuksissa, on käräjäoikeusmenettelyn oikeusturvatakeita parannettava. Komitea ehdottaa, että monimutkaisia riita- ja rikosasioita käsittelevään kokoonpanoon kuuluisi käräjäoikeuksissa jatkossa nykyistä useampia ammattituomareita.

Käräjäoikeuksien määrää on vuosien mittaan vähennetty ja yksikkökokoa suurennettu. Komitea toivoo kehityksen jatkuvan ja voimistuvan niin, että käräjäoikeuksia olisi tulevaisuudessa nykyisten 63:n sijasta 30 – 40. Tuomareita kussakin käräjäoikeudessa tulisi olla vähintään 8 – 10.

Käräjäoikeuksien vahvistamisen jälkeen voidaan harkita, olisiko valitusoikeutta käräjäoikeuden tuomiosta esimerkiksi näyttökysymysten osalta mahdollista rajoittaa.

Toisaalta hallinto-oikeuksien ratkaisukokoonpanoja pitäisi eräissä yksinkertaisissa asioissa keventää.

EI TARVETTA UUSILLE ERITYISTUOMIOISTUIMILLE

Komitea ei näe tarvetta uusien erityistuomioistuinten perustamiseen tai niiden toimivallan laajentamiseen. Pitemmällä tähtäimellä tulisi selvittää vakuutusoikeuden ja siellä käsiteltävien asioiden siirtämistä muihin tuomioistuimiin. Myös eri intressitahojen ehdottamista sivutoimisista jäsenistä tulisi vakuutusoikeudessa luopua. Komitea suhtautuu yleensäkin pidättyvästi asiantuntijajäsenten käyttöön tuomioistuimissa.

ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMA HUOMIOON OIKEUDENKÄYNTIMENETTELYJÄ KEHITETTÄESSÄ

Vaikka näköpiirissä ei olekaan tarvetta suuriin oikeudenkäyntimenettelyjen uudistukseen, menettelyt kaipaavat jatkuvaa kehittämistä. Erityisesti tuomioistuinten asiakkaiden näkökulma on otettava uudistustyössä entistä paremmin huomioon, komitea korostaa. Tuomioistuinten pitäisi esimerkiksi nykyistä paremmin informoida oikeudenkäyntiin osallistuvia asian käsittelyn eri vaiheissa. Oikeudenkäynti tulisi tehdä siihen osallistuville helpommaksi esimerkiksi hyödyntämällä menettelyssä uutta teknologiaa. Ryhmäkanne tulisi ottaa harkittavaksi.

Oikeudenkäynti tulisi toteuttaa niin, että ihmiset kokisivat, että he ovat voineet osallistua siihen omista lähtökohdistaan ja että he heitä on myös aidosti ja tasavertaisesti kuunneltu.

Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi komitea ehdottaa, että asioita voitaisiin siirtää nykyistä joustavammin ruuhkaisista käräjäoikeuksista vähemmän ruuhkaisiin. Asiakkaan oikeussuojakeinoja asian viipymistä vastaan tulisi parantaa.

Oikeudenkäynnin kustannusten hillitsemiseksi ja oikeudenkäyntikynnyksen alentamiseksi tulisi vähäisissä riita-asioissa ottaa käyttöön oikeudenkäyntikulutaulukko tai oikeudenkäyntikulukatto.

UUDISTUKSIA LAUTAMIESJÄRJESTELMÄÄN

Komitea ei ehdota lautamiesjärjestelmän lakkauttamista. Lautamiesten osallistumista rikosasioiden käsittelyyn tulisi kuitenkin supistaa niin, että lautamiehet osallistuvat vain törkeiden rikosten käsittelyyn.

Lautamiesten yksilöllisestä äänioikeudesta tulee komitean enemmistön mielestä luopua ja palata järjestelmään, jossa lautamiehillä on yksi yhteinen ääni.

Lautamiesten valinta kuuluu nykyisin kunnanvaltuustoille. Komitea pitää sitä tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta jossain määrin ongelmallisena. Enemmistö katsoo, että valintatapa tulisi arvioida kokonaan uudelleen. Myös tuomioistuinten pitäisi voida osallistua valintaan.

Komitea on pohtinut myös lautamiesjärjestelmän laajentamista käräjäoikeuksista hovioikeuksiin ja hallinto-oikeuksiin. Enemmistön mielestä tälle ei kuitenkaan ole tarvetta.

OIKEUDENKÄYNNIN AVOIMUUTTA TULISI LISÄTÄ

Oikeudenkäynnin avoimuutta tulisi lisätä uudistamalla oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva lainsäädäntö, kehittämällä oikeudenkäyntimenettelyn sisäistä avoimuutta ja parantamalla perustelujen laatua.

Tiedotusvälineiden mahdollisuuksia hoitaa tehtävänsä oikeudenkäynnin todellisen julkisuuden toteuttajina tulisi edistää ja oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa säännöstöä selkeyttää. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että julkisuus toteutuu riittävästi myös kirjallisissa oikeudenkäynneissä. Myöskään yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia koskevat julkisuussäännökset eivät saisi muodostua liian erilaisiksi.

Komitea ehdottaa, että korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa otetaan ennakkopäätösasioissa käyttöön lyhyet suulliset käsittelyt, joissa voidaan käydä keskustelua oikeuskysymyksistä.

Myös hallinto-oikeuksien tulisi järjestää suullisia käsittelyjä huomattavasti nykyistä useammin. Päätöksen tehneen viranomaisen asemaa oikeudenkäynnissä tulisi selkeyttää.

OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJAN TEHTÄVÄ LUVANVARAISEKSI

Komitea ehdottaa, että oikeudenkäyntiavustajan ja –asiamiehen tehtäviä saisivat yleensä hoitaa vain siihen erityisen luvan saaneet henkilöt. Nykyisin avustajien tiedollinen ja taidollinen pätevyys ja ammattieettiset valmiudet vaihtelevat huomattavasti, vaikka valtaosa hoitaakin tehtävänsä hyvin. Ongelmat näkyvät etenkin riita-asiain oikeudenkäynneissä.

Lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana tai –asiamiehenä myönnettäisiin, kun henkilö on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon, hänellä on riittävän pitkä työkokemus ja hän on suorittanut erityisen kokeen. Nykyinen asianajajatutkinto ei olisi riittävä, sillä kokeella halutaan selvittää erityisesti avustajien valmiudet hoitaa tuomioistuinasioita moitteetta. Toimilupa edellyttäisi säännöllistä osallistumista täydennyskoulutukseen. Luvan saaneita myös valvottaisiin nykyistä tarkemmin. Erikseen tulisi harkita lupajärjestelmän soveltuvuus hallintotuomioistuimiin,

Samalla oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusehtoja tiukennettaisiin. Yleisissä tuomioistuimissa avustajalta ja asiamieheltä edellytettäisiin ylempää oikeustieteellistä perustutkintoa. Sukulaiset voisivat jatkossa toimia oikeudenkäynneissä tukihenkilöinä, eivät avustajina.

NEUVONTAA JA SOVITTELUA KEHITETTÄVÄ

Komitea ehdotti jo välimietinnössään oikeudellisten neuvontapalvelujen vahvistamista. Neuvontapalveluja on eri aloilla vaihtelevasti, samoin erilaisia konflikteja ratkaisevia elimiä. Komitean näkemyksen mukaan tarvittaisiinkin valtakunnallinen palvelu opastamaan oikeussuojakeinojen valinnassa.

Pitemmällä tähtäimellä tulisi lisäksi selvittää, voitaisiinko Suomeen luoda eri viranomaisten yhteistyöhön perustuva, oikeudellisia neuvontapalveluja ja opastusta tarjoava, koko maan kattava verkosto (oikeuspalvelukeskukset). Niiden avulla turvattaisiin oikeudellisten neuvontapalvelujen saatavuus koko maassa. Niissä olevaa teknistä varustusta – esimerkiksi videoneuvotteluvälineitä - voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös oikeudenkäynneissä.

Asianajajien ja muiden oikeudenkäyntiavustajien tulisi nykyistä perusteellisemmin selvittää sovintomahdollisuudet ennen riita-asian tuomista tuomioistuimeen, korostaa komitea.

Komitea pitää sovittelun edelleen kehittämistä ja sovittamista yhteen perinteisen oikeudenkäyntimenettelyn kanssa yhtenä tuomioistuinten kehittämisen keskeisenä painopistealueena. Tuomioistuimessa tapahtuvan sovittelun kehittäminen edellyttää tuomarien kouluttamista sovitteluun ja mahdollisesti myös joidenkin tuomarien erikoistumista siihen.

TUOMARIEN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO TURVATTAVA

Tuomarien nimitys- ja koulutusjärjestelmät on rakennettava niin, että ne tuottavat tuomareita, joilla on lakimieskunnan paras osaaminen ja ammattitaito oikeusriitojen ja konfliktien ratkaisemisessa, komitea korostaa. Erityisen tärkeää on tuomarien monipuolinen työkokemus.

Tuomarien valintamenettelyä olisi kehitettävä, jotta tuomarin ura avautuisi myös muualta kuin tuomioistuinlaitoksesta tuleville. Komitean enemmistö katsoo lisäksi, että lyhyellä tähtäimellä saattaa olla tarpeen kiintiöidä osa avoimista tuomarin viroista vain tuomioistuinten ulkopuolella työskenteleville lakimiehille.

Komitea ei tästä syystä kannata myöskään valmisteilla olevaa tuomarien pätevöitymisjärjestelmää; pelkona on, että lakimiesuran alkuvaiheisiin sijoittuva, vain valituille henkilöille tarjottava koulutus johtaisi nykyisen käytännön jatkumiseen.

Sen sijaan tuomioistuinharjoittelua olisi komitean mielestä kehitettävä nykyistä koulutuksellisempaan suuntaan. Tuomareiksi nimitetyille olisi lisäksi tarjottava juuri heidän tarvitsemaansa lisäkoulutusta. Myös tuomioistuimissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota täydennyskoulutukseen ja työssä oppimiseen.

Esittelijäjärjestelmästä luovuttaisiin kaikissa tuomioistuimissa. Tilalle komitea ehdottaa avustavia lakimiehiä, joilla ei olisi asian ratkaisemisessa itsenäistä roolia, vaan he avustaisivat tuomareita asian valmistelussa.

Komitea ehdottaa tuomareiden valvontalautakunnan perustamista. Valvontalautakunta voisi esittää arvostelua tuomarin toimintaa kohtaan tai antaa hänelle varoituksen. Lautakunta voisi myös kehittää yleisemminkin hyvää tuomaritapaa. Pitkällä tähtäimellä valvontalautakunnan perustaminen mahdollistaisi luopumisen yleisten laillisuusvalvojien tuomareihin kohdistamasta valvonnasta.

ENEMMISTÖ KANNATTAA KESKUSHALLINNON ERIYTTÄMISTÄ OIKEUSMINISTERIÖSTÄ

Myös tuomioistuinlaitoksen keskushallinto kaipaa uudistamista. Keskushallinnossa tulee olla riittävästi resursoitu tuomioistuinlaitoksen kehittämiseen, tutkimukseen ja tuomioistuinten johdon tukemiseen keskittynyt yksikkö, katsoo komitea.

Komitea katsoo yhden äänen enemmistöllä, että tuomioistuinlaitoksen hallintoa varten tulisi perustaa erillinen keskushallintoyksikkö. Oikeusministeriöstä erillinen tuomioistuinten keskushallinto korostaisi tuomioistuinten riippumattomuutta, mikä edistäisi myös tuomioistuinlaitosta kohtaan tunnettavaa luottamusta. Lisäksi se mahdollistaisi tuomarien ja muun henkilökunnan nykyistä tiiviimmän osallistumisen tuomioistuinten kehittämistyöhön. Vastaavanlaisia ratkaisuja on viime aikoina tehty muissakin Pohjoismaissa.

Komitean vähemmistö katsoo, että oikeusministeriöstä erillistä keskushallintovirastoa ei tarvita. Riittävää olisi tehostaa nykyistä järjestelmää perustamalla oikeusministeriöön tuomioistuinlaitoksen kehittämisyksikkö.

Komitea korostaa myös tuomioistuinten johtamisen tärkeyttä toiminnan onnistumisen kannalta. Erityisesti tuomioistuinten henkilöjohtamista tulisi kehittää. Komitea ehdottaa sen selvittämistä, tulisiko päällikkötuomarin tehtävä muuttaa määräaikaiseksi.

Lisätietoja:
komitean puheenjohtaja, hovioikeuden presidentti Markku Arponen, puh. 040 700 2361 tai (017) 243 200,
komitean varapuheenjohtaja, hallintoneuvos Heikki Kanninen, puh. (09) 18 53340,
ja sihteerit, hallintopäällikkö Antti Savela, puh. 050 3020 663 tai (08) 3137 515
sekä vanhempi hallintosihteeri Anne Niemi, puh. (09) 1606 9316

Komitean loppumietintö saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.om.fi/23391.htm
Liiteosa löytyy osoitteesta http://www.om.fi/24983.htm
Välimietintö löytyy osoitteesta http://www.om.fi/17978.htm
Mietintöä myy Edita Publishing Oy, puh. 020 450 00.