Työryhmän tehtävänä on pohtia myös menettämisseuraamuksia ja metsästyskieltoa koskevia säännöksiä. Metsästysrikkomussäännöstä tarkistetaan niin, että pyyntilupaehtojen rikkomisen rangaistavuus koskisi hirvien, peurojen ja muiden hirvieläimien metsästyksen lisäksi myös muita eläimiä.

Työryhmän tulee selvittää, voitaisiinko metsästysrikosten tutkintaa tehostaa laajentamalla esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksia. Ehdotuksia valmisteltaessa on tarpeellisessa määrin otettava huomioon pakkokeino- ja esitutkintalainsäädännön kokonaisuudistuksen linjaukset.

Säännösten muutostarve on noussut esiin, koska viime talvina on paljastunut useita suurpetoihin kohdistuneita metsästys- ja eläinsuojelurikoksia, joista osassa tekijät ovat jääneet selvittämättä. Hirven laittomassa metsästyksessä on olemassa epäilyjä aikaisempaa ammattimaisemmasta toiminnasta. Ammattimaisesti toimivat pimeät markkinat ja valmiit myyntikanavat saaliille ylläpitävät osaltaan laitonta metsästystä.

Metsästysrikoksia koskevat säännökset siirrettiin rikoslakiin osana rikoslain kokonaisuudistusta vuonna 2002. Metsästysrikoksista on tuomittu 2000-luvulla 20 - 50 henkilöä vuosittain.

Metsästysrikoksesta tuomitaan yleensä sakkoa. Enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.

Työryhmän toimikausi kestää 31.5.2010 asti.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Lena Andersson puh. 09 1606 7725
tai työryhmän sihteeri, lainsäädäntösihteeri Sami Kiriakos, puh. 09 1606 7696