Arvoisa toimikunnan puheenjohtaja, hyvät toimikunnan jäsenet ja asiantuntijat

Oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö asettivat runsaat kaksi vuotta sitten toimikunnan valmistelemaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistusta. Tämän toimikunnan mietinnön luovuttamista varten olemme nyt kokoontuneet tänne.

Toimikunnan työtä ovat leimanneet muutamat jo toimeksiannossa huomioon otetut asiat. Tarkasteltavana olevan lainsäädännön säätämisen jälkeen on perus- ja ihmisoikeusnäkökulma entisestään korostunut. Tämä liittyy siihen, että poliisin toimivaltuuksilla voidaan tuntuvasti puuttua alisteisessa asemassa olevan kansalaisen oikeusasemaan.

Toisaalta rikostorjunnan tehokkuus edellyttää nykypäivän asettamiin haasteisiin vastaamista, minkä vuoksi poliisilla on oltava riittävät keinot rikosten estämistä ja selvittämistä varten. Tämä koskee erityisesti vakaviin rikoksiin keskittynyttä järjestäytynyttä rikollisuutta. Tällaisen rikollisuuden torjuntaan liittyvät peitetoiminta ja valeosto, joiden käyttämistä ehdotusten mukaan säädettäisiin nykyistä tarkemmin ja jotka saatettaisiin tuomioistuimen päätöksenteon piiriin.

Peitetoiminnan ja valeoston lisäksi tärkeän osan toimikunnan työtä on muodostanut muunkin salaista tiedonhankintaa koskevan sääntelyn saattaminen asianmukaiseksi. Tältäkin osin lainsäädännössä on kauttaaltaan löytynyt paikattavaa ja korjattavaa ylimpien laillisuusvalvojien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella. Uusia salaisia tiedonhankinnan keinoja ehdotetaan otettavaksi käyttöön.

Osa uusista tiedonhankintakeinoista liittyy tekniseen kehitykseen ja sen rikostorjunnalle asettamiin erityisiin haasteisiin, joihin toimikunta on myös pyrkinyt vastaamaan. Toimikunta muun ohessa ehdottaa otettavaksi käyttöön etsintätyyppinä niin sanotun laite-etsinnän sekä uutena tiedonhankintakeinona teknisen laitetarkkailun. Tekniseen kehitykseen liittyviä näkökohtia on otettu huomioon myös jo olemassa olevia tiedonhankintakeinoja koskevissa säännöksissä.

Uudenlaista päänavausta mietinnössä edustavat vahingonkorvausoikeutta koskevat ehdotukset. Ennen kuin julkisen vallan vahingonkorvausvastuun uudistamisessa on muuten päästy vauhtiin, toimikunta ehdottaa, että pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttämisestä aiheutuneen vahingon korvaaminen saatettaisiin perustumaan tuottamuksesta riippumattomalle ankaralle vastuulle. Tämän mielenkiintoisen ja poliisin toimenpiteiden kohteena olleen oikeusturvan edistämiseen liittyvän ehdotuksen käytännön vaikutuksiin liittyy vielä selvitettävää, varsinkin kun ehdotuksen mukaan vastuuta kuitenkin rajoitettaisiin useilla perusteilla.

Edellä mainittujen lisäksi mietintöön sisältyy useita hyvin perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Esimerkkinä voidaan mainita niin sanotun etsintäasiamiehen osallistuminen etsintään silloin, kun se tapahtuu asianajotoimistossa tai muualla salassapitoon velvoitetun tai oikeutetun luona.

Toimikunnan ehdotus mahdollisuudesta murtaa lähdesuoja esitutkinnassa on herkkä. Tällainen tiedon antajan tekemään mahdolliseen salassapitorikokseen liittyvä murtamismahdollisuus on jo nykyisin rikosasian tuomioistuinkäsittelyssä. Salassapitovelvollisuuden rikkomisella voidaan myös aiheuttaa merkittäviä vahinkoja sille, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Tältä osin on kuitenkin erityistä syytä kiinnittää huomiota lausuntopalautteeseen ennen asian eteenpäin viemistä. Asia on sananvapausherkkä ja siksi on muistutettava, että joissakin tilanteissa tietovuodoilla on merkitystä vallassa olevien valvonnan kannalta.

Toimikunnan tehtäväkenttä on ollut laaja, mitä ilmentää mietinnön kunnioitettava sivumäärä. Tämä on suoraa seurausta pyrkimyksestä poliisin toimivaltuuksien kattavaan ja täsmälliseen sääntelemiseen. Tämä sinällään jo perustuslaista johdettavissa oleva sääntelytapa on perusteltavissa, mutta voi joissakin tapauksissa johtaa vaikeaselkoisuuteen.

Kuten mietinnön luovutuskirjeestä ilmenee, toimikunnan toimeksiannon laajuus on johtanut siihen, että määräajan jatkamisesta huolimatta kaikkiin asioihin ei ole voitu paneutua. Hankkeen laajuudesta ja lukuisien siihen liittyvien kysymysten vaikeudesta johtuu, että toimikunta ei ole myöskään päässyt yksimieliseen lopputulokseen, minkä vuoksi mukana on useita eriäviä mielipiteitä.

Lähinnä vasta toimikunnan työn loppuvaiheessa tuotiin esiin, että tulisi harkita vakavan, lähinnä ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvää erityislainsäädäntöä. Tähän ainoastaan yleisluonteisesti esiin tuotuun näkemykseen ei tuossa vaiheessa enää kyetty paneutumaan. Kuten edellä jo todettiin, toimikunnan ehdotuksissa, varsinkin salaisia pakkokeinoja ja salaista tiedonhankintaa koskevissa, on otettu huomioon vakavan rikollisuuden torjunnan näkökohta.

Tarkoituksena on, että esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön uudistamista koskevan hallituksen esityksen käsittelee nykyinen eduskunta. Tämä tarkoittaa sitä, että esitys on annettava ensi keväänä. Kiireinen aikataulu tulee asettamaan haasteensa jatkovalmistelulle, jota edeltää lausuntokierros. Lausuntopalaute samoin kuin eriävät mielipiteet on ehdittävä riittävästi analysoimaan. Hanke on jatkovalmisteluvaiheessa myös rajattava ja kohdennettava tarkoituksenmukaisella ja hallittavissa olevalla tavalla.

Toimikunta on laajasta toimeksiannostaan huolimatta perusteellisesti paneutunut tehtävänsä, minkä vuoksi omasta puolestani kiitän toimikuntaa hyvin tehdystä työstä.