Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän arvokkaaseen tilaisuuteen. On mukava nähdä teidät kaikki täällä. Det är trevligt att också så många av våra nordiska kolleger har haft möjlighet att delta i den här festen.

Oikeusfilosofiasta te olette varmaankin oppineet Habermasin ja Aarnion ajatuksia ideaalifoorumista, jossa tärkeintä on kaikkien pyrkimys oikeudenmukaisilla pelisäännöillä etsiä parasta mahdollista argumenttia.

Hyvän juristin on syytä tuntea tämä teoria ja tarkastella sitä mielensä sopukoissa aika ajoin ja ennen kaikkea arvioida miten oma ammatinharjoittaminen suhteutuu ideaalifoorumin vaatimuksiin. Ideaalifoorumissa ei manipuloida, vedota arvovaltaan, lahjota eikä valehdella.

Vaikka suuri yleisö silloin tällöin epäilee juristikunnan moraalia, on minulle ensin lakivaliokunnan puheenjohtajana ja nyt oikeusministerinä muodostunut pääsääntöisesti luotettava kuva ammattikuntamme suhteesta yleisiin eettisiin normeihin ja ideaalifoorumin ihannetilaan.

Mene ja tiedä.

Ideaalifoorumiakin varmempi olen siitä, että juristit etenkin oikeustieteen ylioppilaat täyttävät ideaaliyleisön kriteerit niin sanotun A.W. Barkelyn aksiooman mukaan: "Paras kuulijakunta on älykäs, hyvin kasvatettu - ja vähän juopunut". Enligt en amerikansk politiker A. W. Barkely är den bästa publiken intelligent, väluppfostrad och en aning berusad. Så jag är övertygad om att jag får en bra mottagning idag.

Pykälä ry:n pohjoismaisen viikon aiheena on ollut tänä vuonna tuotannon siirtäminen halvemman kustannustason maihin. Tämä liittyy tälläkin hetkellä ajankohtaiseen kysymykseen globalisaatiosta ja avoimesta taloudesta. Maailmantalouden globalisaatiolla on kuvattu kansainvälisen talouden ulottumista yhä suurempaan joukkoon maita, talouksia ja ihmisiä. Globalisaatio tarjoaa valtioille, yrityksille, työntekijöille ja asiakkaille monenlaisia mahdollisuuksia. Samalla siihen kuitenkin liittyy myös haittoja ja uhkakuvia.

Nykyisestä keskustelusta saa välillä sen käsityksen, että globalisaatio olisi erityisesti juuri tämän ajan ilmiö. Näin ei tietenkään ole. Sallinette aika pitkän lainauksen Platonin teoksesta valtio:

Av den aktuella debatten kan man ibland få den uppfattningen att globalisering är ett fenomen som präglar just vår tid. Så är det ju inte. Till mina nordiska vänner kommer jag nu att citera Platon som distribueras till er på svenska (svensk tolkning av Claes Lindskog).

"KUINKA VALTIO SYNTYY
Valtio syntyy minun ajatukseni mukaan siten, ettei kukaan meistä ihmisistä ole itselleen kylliksi - jokainen tarvitsee toisia. Vai voitko ajatella jotakin muuta aihetta valtion muodostumiseen?
- En.
- Kun me niinmuodoin tarvitsemme paljon ja sentähden otamme avuksi milloin yhden, milloin toisen tyydyttääksemme erilaisia tarpeitamme, kokoamme siten monta toveria ja apulaista samalle paikalle, ja tälle yhtymälle annamme nimen valtio. Eikö totta?
- Kyllä varmasti.
- Toinen ottaa toiselta tai antaa toiselle - kaikki siinä uskossa, että hän voittaa siitä.
- Kyllä varmasti.
- Hyvä, sanoin minä, ajatelkaamme nyt valtiota alusta. Näyttää siltä, että tarve luo sen.
- Varmaankin.
- Mutta ensimmäinen ja suurin tarve on ravinnon hankkiminen elämän ylläpitämiseksi?
- Niin juuri.
- Toisessa sijassa on asunnon tarve, kolmannessa vaatteiden ym.
- Niin se on.
- Mutta sano minulle nyt, kuinka valtio voi täyttää nämä suuret vaatimukset? Saamme kai otaksua, että jostakusta tulee maanviljelijä, toisesta rakennusmestari ja kolmannesta kutoja? Ja pitääkö meidän ehkä lisätä myöskin suutari ja joku muu, joka jollakin toisella tavalla huolehtii ruumiin tarpeista?
- Kyllä varmaan.
- Valtioon kuuluu siis ainakin neljä tai viisi henkilöä?
- Se on selvää.
- Katsokaamme edelleen! Pitääkö jokaisen toimittaa työnsä niin, että sen hedelmät tulevat kaikkien hyödyksi? Pitääkö esim. yhden ainoan maanviljelijän hankkia ruokaa neljälle? Vai eikö hänen tarvitse välittää muista, vaan käyttää vain neljäsosa aikaa ruoan hankkimiseen ja jäljellä olevat kolme neljäsosaa hankkiakseen itselleen asunnon, vaatteet ja kengät, niin ettei hän ensinkään vaivaannu ajattelemaan muita, vaan huolehtii yksinomaan itsestään.
Adelmantos vastasi: - Edellinen on kai oikeammin.
- Se ei, Zeun nimessä, ole ollenkaan ihmeellistä. Sillä kun sinä sanot näin, tulen ajatelleeksi, ettei kukaan meistä synny toisen kaltaiseksi. Heillä on eri taipumuksia ja me sovimme erilaisiin puuhiin. Vai etkö ole samaa mieltä?
- Ja edelleen, on mahdotonta perustaa valtio sellaiseen seutuun, ettei se tarvitsisi tuontia.
- Ei, se on mahdotonta.
- Valtio tarvitsee niinmuodoin lisäksi toisia henkilöitä, jotka toisista valtioista vievät sinne, mitä se tarvitsee?
- Kyllä.
- Mutta jos sellainen valtion lähetti lähtee tyhjin käsin viemättä mukanaan mitään sellaista, jota tarvitaan siinä valtiossa, joka täyttää meidän tarpeemme - hän palaa myös tyhjin käsin.
- Niin luulen.
- Mitä siis kotona tuotetaan, sen pitää riittää paitsi omiksi tarpeiksi myös tyydyttämään sen valtion tarpeita, joka vuorostaan tyydyttää meidän.
- Oikein.
Platon."

Meidän asiakkaiden kannalta globalisaatio laajentaa valinnanmahdollisuuksiamme. Se tuo meille hyötyjä edullisempien hintojen, vakaamman korkotason ja ostovoiman kasvun kautta. Yrityksille globalisaatio merkitsee tilaisuutta hyödyntää kannattavampia tuotantomahdollisuuksia. Yritykset ja investoinnithan yleensä hakeutuvat suhteellisen edun periaatteen mukaisesti sinne missä toiminta on kannattavinta. Samalla uudet vaurastuvat markkina-alueet lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, sillä kotimaan markkinoiden kasvu on usein varsin rajallista. Yritysten kotimaassa sijaitsevien tuotantolaitosten ja palveluyritysten työntekijöille globalisaatio merkitsee tarvetta ylläpitää aktiivisesti yrityksen osaamista ja kilpailukykyä. Se johtaa siten kilpailun kiristymiseen myös yrityksen kotimaassa. Globaalissa taloudessa myös valtiot ovat toimintaympäristökilpailussa. Sen johdosta, että yritykset ja investoinnit pyrkivät hakeutumaan halvemman kustannustason maihin, globaali talous ohjaa valtioita kehittämään palveluistaan ja lainsäädännöstään kilpailukykyisempiä ja tehokkaampia kokonaisuuksia.

Yritystoiminnan kansainvälistymistä on Suomessa pidetty aina tärkeänä. Siinä on kuitenkin viime vuosina haluttu nähdä myös kielteisiä piirteitä. Tuotannon siirtäminen halvemman kustannustason maihin on koettu uhkaavana. Globalisaatio voi merkitä uhkaa valtioiden rahoituspohjalle tai ympäristöntilalle. Suomen kaltaisen pienen maan on syytä kuitenkin ymmärtää maailmanlaajuista kilpailua investoinneista ja työvoimasta. Tämä ei tarkoita passiivista sopeutumista vaan aktiivista pyrkimystä mm. hyvällä koulutuksella ja tutkimuksella sekä fiksulla hyvinvointipolitiikalla pärjätä globaalissa kilpailussa jatkossakin suhteellisen korkean palkka- ja verotustason maana, jossa ympäristö- ja ihmisoikeuspolitiikkaa ei alisteta lyhytnäköiselle voitontavoittelulle.

Finland har alltid ansett det vara viktigt att företagsverksamheten globaliseras. Under de senaste åren har man dock velat lyfta fram globaliseringens nackdelar. Att produktionen utlokaliseras till länder med lägre tillverkningskostnader har upplevts som ett hot. Globaliseringen kan vara ett hot för staternas finansieringsbas eller miljöns tillstånd. Ett litet land som Finland bör emellertid vara medveten om den internationella konkurrensen om investeringar och arbetskraft. Detta betyder inte att Finland ska passivt anpassa sig till situationen utan också i fortsättningen genom aktiva åtgärder, bl.a. genom utbildning, forskning och en klok välfärdspolitik, delta i den globala konkurrensen som ett land med relativt höga löner och skatter, men där miljö- och människorättspolitiken inte styrs av kortsiktiga vinstintressen.

Professori Eva Liljeblom on Elinkeinoelämän keskusliiton syyskokouksen seminaarissa 22.11.2007 analysoinut etiikan ja yritystoiminnan välistä suhdetta. Liljeblom on todennut, että menestyvän yrityksen tulee omistaja-arvoa maksimoidessaan huomioida niin kuluttajien kuin sijoittajienkin preferenssit. Kuluttajien preferenssejä ovat muun muassa ympäristömerkinnät (joutsen-merkit ym.), ekologiset tuotteet, reilun kaupan tuotteet ja lapsityövoiman käytön kielto. Sijoittajien preferenssejä ovat puolestaan erilaiset eettisten indeksien vaatimukset, koska monet institutionaaliset sijoittajat sijoittavat vain näihin. Globalisaation merkitys tässä yhteydessä on se, että kansainvälisten yritysten kautta nämä vaatimukset kohdistuvat eteenpäin alihankkijoihin. Kehittyneiden maiden kuluttajat vievät näin etiikkansa myös kehitysmaihin.

Eettisillä valinnoillamme myös meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa maailmantalouden globalisaatioon. Suosimalla reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita, vaikka nämä tuotteet ovatkin toisinaan kalliimpia vastaaviin muihin tuotteisiin verrattuna, takaamme oikeudenmukaisen korvauksen kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille. Tämä on sellaista lyhyen aikavälin vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta, johon me kaikki halutessamme kykenemme.

Hyvät tulevat lakimiehet ja opintonsa jo päättäneet vanhemmat tieteenharjoittajat. Oikeustieteen maisterin tutkinto tarjoaa edelleen hyvät mahdollisuudet hakeutua erilaisiin yksityisen ja julkisen sektorin tehtäviin. Oikeuslaitoksen tehtävät ovat tässä varteenotettava vaihtoehto. Vuoteen 2019 mennessä huomattava osa oikeuslaitoksen lakimiestehtävissä työskentelevistä henkilöistä siirtyy eläkkeelle. Tuomarin, syyttäjän, ulosoton ja oikeusavun tehtäviä on näinä vuosina avautumassa runsaasti. Avautuviin tehtäviin halutaan päteviä ja ammattitaitoisia lakimiehiä.

Jo tällä hetkellä on kuitenkin havaittavissa, että nuoret, etevät, kielitaitoiset lakimiehet eivät riittävässä määrin hakeudu oikeuslaitoksen palvelukseen. Tämän vuoksi oikeuslaitoksen kilpailukykyä työnantajana tulee parantaa. Oikeusministeriössä onkin pohdittu niitä keinoja, joilla uran houkuttelevuutta oikeuslaitoksessa voitaisiin lisätä. Käsitykseni mukaan nuorille lakimiehille tärkeitä asioita ovat monipuoliset työtehtävät, työsuhteen pysyvyys, mahdollisuudet uralla etenemiseen ja jatkokoulutukseen sekä työajan ja vapaa-ajan erottamiseen toisistaan ja asianmukainen palkkaus eli ne samat asiat, jotka ovat tärkeitä meille vanhemmillekin tieteenharjoittajille. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös oikeusministeriön hallinnonalan lokakuussa 2007 valmistuneessa vuosien 2008-2011 henkilöstöstrategiassa.

Yksittäisistä oikeusministeriössä vireillä olevista hankkeista käräjäoikeuksien yksikkökoon suurentaminen monipuolistaa käräjäoikeuksien asiarakennetta ja mahdollistaa tuomarien erikoistumisen tiettyihin asiaryhmiin. Tätä kautta se luo paremmat edellytykset ammattitaidon kehittämiselle. Tavoitteena on, että käräjäoikeuksien työpanos kohdistuisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän tuomitsemistoimintaan eli riitaisten asioiden ratkaisemiseen. Kirjaamisasioiden siirtäminen maanmittauslaitokselle on yksi askel tähän suuntaan.

Nuorten lakimiesten osalta tärkeänä hankkeena voidaan mainita myös vireillä oleva tuomioistuinharjoittelun kehittäminen. Tuomioistuinharjoittelua on pidetty työmarkkinoilla hyvänä täydennyskoulutuksena nuorelle lakimiehelle. Teoreettisten yliopisto-opintojen jälkeen tuomioistuinharjoittelu on antanut hyvät käytännön valmiudet erilaisiin lakimiehen tehtäviin. Se on myös monesti synnyttänyt kiinnostuksen hakeutua oikeuslaitoksen palvelukseen tai asianajajan tehtäviin. Tuomioistuinharjoittelun suorittamisesta tunnustukseksi saatu varatuomarin arvo on osaltaan lisännyt sen houkuttelevuutta.

Parhaimmillaan tuomioistuinharjoittelu onkin parantanut nuoren lakimiehen valmiuksia analyyttiseen ajatteluun, ongelmien erittelyyn ja riitaisten kysymysten käsittelemiseen, ratkaisemiseen ja perustelemiseen. Tuomioistuinharjoittelua tullaan nyt kehittämään siihen suuntaan, että se antaa nykyistä parempia valmiuksia tuomarin tehtäviin. Tavoitteena on, että tuomioistuinharjoittelijat saisivat koko valtakunnassa yhtenäisen, suunnitelmallisen koulutuksen ja että heidän työtehtävänsä olisivat riittävän monipuolisia. Samalla tuomioistuinharjoittelijoiden palkkausta pyritään parantamaan tehtävien vaativuuden edellyttämälle tasolle.

Tuomioistuinharjoittelun lisäksi oikeusministeriössä on tämän kuun alusta käynnistynyt uusi apulaisvoutien harjoittelujärjestelmä. Harjoittelujärjestelmän tarkoituksena on kouluttaa vuosittain noin 10 - 15 ulosottomenettelyyn perehtynyttä lakimiestä. Yhden vuoden kestävän koulutus- ja harjoittelujakson jälkeen koulutetuilla olisi hyvät edellytykset toimia ulosoton lakimiestehtävissä. Koulutuksesta olisi kuitenkin hyötyä myös muissa lakimiehen tehtävissä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on puolestaan järjestänyt koulutusta tuleville syyttäjille jo vuodesta 1999 alkaen. Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmän tarkoituksena on tutustuttaa nuori lakimies syyttäjälaitokseen ja kouluttaa hänestä syyttäjä, joka kykenee harjoitteluvuotensa jälkeen toimimaan kihlakunnansyyttäjänä kaikissa syyttäjäyksiköissä. Viimeksi tämän vuoden maaliskuun alusta alkanut harjoitteluohjelma kestää tällä hetkellä puolitoista vuotta.

Lisäksi oikeusministeriön toimesta järjestetään oikeuslaitoksen henkilöstölle kaikilla oikeudenaloilla ammatillisia valmiuksia parantavaa täydennyskoulutusta.

Panostamalla tulevina vuosina uran houkuttelevuutta lisäävien tekijöiden parantamiseen myös oikeusministeriössä pyritään aidosti kilpailemaan työvoimasta oikeuslaitoksen tehtäviin. Tällaisten parannusten aikaansaaminen ei kuitenkaan voi tapahtua hetkessä.

Lopuksi toivotan kaikille juhlavieraille hauskaa vuosijuhlailtaa. Jag önskar för oss alla rolig kväll.